Liiton toimialakatsaus: Työntekijöistä kilpaillaan, yrityksillä oltava palkanmaksuhalua
Työvoiman kysyntä on Suomen noususuhdanteessa kovaa ja kaikenkokoiset yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä, todetaan Teollisuusliiton toimialakatsauksessa. Yrityksillä tulisikin palkanmaksuvaran lisäksi olla myös palkanmaksuhalua, liiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila muistuttaa.
– On ollut tapana sanoa, että yrityksellä täytyy olla palkanmaksuvaraa. Mutta pitää olla myös halua maksaa. Jos töitä teetetään kunnollisilla ehdoilla ja maksetaan riittävä korvaus, niin silloin voidaan turvata se, että osaavia ja yritykseen sitoutuneita työntekijöitä riittää, Anttila totesi esitellessään toimialakatsausta tiistaina liiton valtuustolle.
Teollisuusliiton tutkimusyksikön julkaisemasta liiton ensimmäisestä toimialakatsauksesta käy ilmi, että työvoimapula näkyy eniten metalli- ja puutuotealoilla, varsinkin Länsi- ja Etelä-Suomen kasvukeskusten ympäristössä. Liiton luottamusmiehistä puolet arvioi, että heidän työpaikallaan on ollut vaikeuksia löytää osaavia työntekijöitä.
– Kaikenkokoiset yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Suhdannekyselyssä nousi esiin, että paikoin yritykset ovat alkaneet maksaa työntekijöilleen rekrytointipalkintoja, jos näiden kautta löytyy uusia palkattavia, ja myös uusia työntekijöitä palkitaan.
Osaltaan työllisyystilanteen kohenemisesta kertoo sekin, että Teollisuuden työttömyyskassassa oli syyskuussa 2018 vain noin 10 000 päivärahan saajaa. Määrä on ollut laskussa koko vuoden.
Haurastetut työmarkkinat ongelmana
Vaikka työtä on nyt tarjolla paljon, työ- ja yhteiskuntapoliittiset valinnat ovat myös tuottaneet työmarkkinoille epävarmuutta ja heikentäneet toimeentuloa. Toimialakatsauksessa ilmiöstä käytetään nimeä työmarkkinoiden haurastuttaminen.
– Haurastuttaminen tarkoittaa osa-aikaisen ja vuokratyön yleistymistä sekä töiden ulkoistamista ja teettämistä toimeksiantoina. Ja esimerkiksi aktiivimalli on pikemminkin tuottanut uusia ongelmia kuin auttanut työllisyyskehitystä, mistä kertoo vuoden 2018 aikana työttömänä olleille liiton jäsenille tekemämme kysely.
Osa-aikatyötä tekeviä palkansaajia oli vuonna 2017 Suomessa 332 000, mikä oli 10 000 enemmän kuin vuonna 2016. Osa-aikatyö on yleisempää naisilla kuin miehillä ja sitä tehdään vastentahtoisesti, koska kokoaikaista työtä ei ole tarjolla. Teollisuuden työntekijöistä joka viides on osa-aikainen.
Vuokratyö ja alihankinta ovat keinoja, joita työnantajat voivat käyttää työvoimaongelmien ratkaisuun. Suhdannekyselyssä viidesosa luottamusmiehistä arvioi, että viimeisen vuoden aikana vuokratyö on heidän työpaikallaan lisääntynyt, joskin vuokratyöntekijöitä myös vakinaistetaan.
Ylitöiden tekeminen on erittäin yleistä, mikä osaltaan kertoo tilauskirjojen olevan täynnä. Suurimmissa teollisuuden työpaikoissa ylitöitä tehdään lähes poikkeuksetta.
Talouskasvu jatkunee
Suomen teollisuustuotanto on vuoden 2018 alusta kasvanut 3 prosenttia ja viennin arvo lisääntynyt 7 prosenttia. Työn tuottavuus on nousussa ja kilpailukyky on vahvistunut.
Toimialakatsauksessa menestyksen tärkeimpänä syynä nähdään kansainvälisen kysynnän paraneminen. Myös hintakilpailukyvyn vahvistumisella on ollut merkitystä. Kysynnän ennakoidaan pitävän kasvua edelleen yllä, vaikka kansainvälisessä taloudessa on huolestuttavia piirteitä, kuten kauppasodan uhka ja Italian talousvaikeuksien mahdollinen heijastuminen koko euroalueeseen. Suomessa ongelmia ovat muun muassa rekrytoinnin vaikeus ja pula tuotantokapasiteetista.
Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuodessa 2,1 prosenttia (vertailukohtana vuoden 2018 kolmas neljännes ja vuotta aikaisempi tilanne). Myös reaalipalkat nousivat 0,8 prosenttia, koska palkkojen nousu oli nopeampaa kuin inflaatio.