”Ei voi katsoa vain omalle takapihalle”

Milla Leppänen aloitti kv-vastaavana 2010. Hänen ensimmäinen kipinänsä oli ilmoitus Metalliliiton lehdessä.

– Huomasin Ahjosta, että SASK järjesti Namibiaan talkoomatkan. Laitoin hakemuksen sinne ja pääsinkin heti mukaan. Se oli kiva yllätys, muistelee Nokia Networksilla logistiikkakoordinaattorina työskentelevä Leppänen.

– Tehtiin töitä paikan päällä, remontoitiin esimerkiksi paikalisen keskusjärjestön toimistoa.

Vasta SASK:n matkan jälkeen Leppänen alkoi tarkemmin tutustua liiton kv-toimintaan.

– Minusta tuli ammattiosaston eli Espoon Metalli 271:n ensimmäinen kv-vastaava. Käytännössä valitsin itse itseni siihen. Kokouksessa oli vähän sellaista henkeä, että tarvitaanko me jotain kv-vastaavaa, mutta käskin kirjoittaa pöytäkirjaan, että Leppänen on valittu kv-vastaavaksi.

Kv-vastaavan toimenkuva pohjautuu osaltaan Teollisuusliiton sääntöihin.

– Osa jäsenmaksuistahan käytetään kv-toimintaan, ja tässä on jo peruste siihen, että toiminta ulotetaan ammattiosastoihinkin. Mutta laajemmasta näkökulmasta voi sanoa, että liiton kentällä pitää olla valveilla kv-asioista ja tietoinen niistä globaaleista ilmiöistä, jotka työmarkkinoilla vaikuttavat, Leppänen perustelee.

Hän ajattelee, että kv-toiminta on samaa työtä, mitä ammattiyhdistysliike muutenkin tekee.

–  Aate edellä mennään, ollaan työntekijöiden puolella, parannetaan yhteiskunnallisia olosuhteita. Ei voi katsoa vain omalle takapihalle.

Tehtävässään Leppänen on ehtinyt olla monessa mukana.

– Olen osallistunut Metallin ja nykyisen Teollisuusliiton edustajana Sask:n kevät- ja syyskokoukseen, Tanskan metalliliiton nuorisokongressiin ja European Trade Union Confederationin konferenssiin Pariisissa. Maailma kylässä -festareilla olen ollut pistettä pyörittämässä, tai sitten ihan vaan hengailemassa, hän luettelee.

– Oman mielenkiinnon ja motivaation mukaan voi osallistua niihin, mihin haluaa ja minkä kokee mielekkääksi!