Aalto: Odotamme neuvottelun ja sopimisen kulttuurin paluuta Suomeen
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toivoo, että SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla muodostettava hallitus varmistaa Suomelle kunnolliset työkalut seuraavaa talouden notkahdusta varten.
– Teollisuusliitto on ajanut omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan yhdessä Paperiliiton, työnantajaliittojen, SAK:n ja muiden teollisuusliittojen kanssa. Teimme myös oman tavoitepaperin, jota olemme aktiivisesti saattaneet hallitusohjelman laatijoiden tietoon, Aalto kertoi tiistaina liiton valtuuston kokouksessa Helsingissä pitämässään puheessa.
Aalto muistuttaa, että toimiva ja kilpailukyinen kotimainen teollisuus on liiton jäsenten ja heidän perheidensä sekä koko yhteiskunnan etu.
– Meillä on tämän päämäärän toteuttamiseksi moniakin ehdotuksia, joista nostan esille viennin ja teollisuuden kasvuohjelman. Uuden hallituksen pitää ottaa teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen strategiseksi painopistealueeksi, uutena investointikohteena muun muassa akkuteollisuus.
Teollisuusliiton näkökulmasta tärkeitä painopisteitä ovat myös ammatillisen koulutuksen reformi, harmaan talouden torjunta, työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, työllistymisen nopeuttaminen, perhevapaauudistus ja oppivelvollisuuden pidentäminen.
– Edellytämme uuden hallituksen sitoutuvan aitoon yhteistyöhön työmarkkinaosapuolien kanssa. Uskon, että monet tärkeinä pitämämme asiat päätyvät ainakin jossain muodossa hallitusohjelmaan.
Aalto huomautti, että liitto ajaa tavoitteitaan eteenpäin katsomatta siihen, millainen hallituspohja maassa on.
Aalto palasi puheessaan myös eduskuntavaaleihin ja kiitti liiton jäseniä aktiivisesta työstä.
– Syy vaali-innostukseen oli selvä. Halusimme estää sellaisen tilanteen toistumisen, että maan hallitus ottaa yksipuolisen sanelijan roolin ja pyrkii lähinnä pyyhkimään järjestäytyneellä työväestöllä pöytää.
Aallon mukaan oppositio voitti vaalit, vaikka oppositiopuolueiden menestys ei ehkä ollut odotetun kaltainen.
– Vaalitulosta ja opposition menestystä pitää tietenkin peilata siihen, mitä kuluneen neljän vuoden aikana on tapahtunut. Ja onhan sitä tapahtunut. Pakkolaeista se alkoi, jatkui kiky-pakotuksella, siirtyi aktiivimalliin ja sieltä irtisanomislakeihin. Ja rinnalla kulki koko ajan indeksi-, koulutusleikkaukset ja muut leikkaukset, Aalto kertasi viime vaalikauden tapahtumia.
– Hallitukselta, eritoten keskustalta, näytti puuttuvan tyystin työelämäosaaminen.
Aalto näkee, että Sipilän hallituksen toimilla oli loppujen lopuksi vähäinen vaikutus vaalien lopputulokseen.
– Mitä pitää tapahtua, jotta ihmiset reagoisivat vaaleissa voimakkaammin? Nyt näyttää siltä, että joillain sinänsä ikävillä maahanmuuttajiin liittyvillä tapahtumilla tai löysillä ilmastopolitiikkapuheilla on paljon suorempi vaikutus vaalitulokseen.
Aallon mielestä vaalitulos osoitti kuitenkin sen, että suomalaiset halusivat muutoksen.
– Me tietenkin odotamme, että hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisessä yhteistyössä palataan normaalimpaan käytäntöön. Odotamme, että suomalainen sopimisen ja neuvottelemisen kulttuuri palautetaan taas kunniaan. Siinä ei yksikään osapuoli voi olla sanelijan roolissa, eikä miljoonajäsenisen palkansaajaliikkeen näkemyksiä ohiteta olan kohautuksella.
Aalto nosti puheessaan esille myös kansainvälisen taloustilanteen.
– Kauppasota USA:n ja Kiinan välillä voi jatkuessa johtaa huonoon talouskehitykseen ei pelkästään maailmalla, mutta myös Suomessa. Tilanne ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä ole niin synkkä, miksi se osin taktisistakin syistä halutaan joissain piireissä jo leimata.
Ay-liikkeen osingot pieniä verrattuna säätiöihin
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu siitä, että palkansaajajärjestöissä työskentelevät ovat aktiivisesti osallistuneet hallitusohjelmavalmisteluihin.
– Arvostelua on tullut erityisesti niiltä, jotka eivät itse ole hallitusohjelmaa tällä kertaa valmistelemassa. On tainnut unohtua se, kuinka muutamat työnantaja- tai yrittäjäjärjestöt edellisellä kerralla saivat omia kirjauksiaan hallitusohjelmaan, Aalto muistutti.
Lobbaustoiminnan lisäksi keskustelua on herättänyt SAK:n ehdotus yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustuottojen verottamisesta.
– Useamman vuoden ovat porvarit ja kaiken maailman liikkeet huutaneet ay-liikkeen sijoitustoiminnan tuottojen verottamisen perään. Nyt kun tällaista on esitetty, niin sama porukka, joka on ammattiyhdistysliikettä arvostellut, huutaa, ettei niin voi tehdä.
– Kyseiset populistit käsittävät nyt vasta, että samat verotukseen liittyvät säännökset koskevat niin säätiöitä kuin myös eläkeyhtiöitäkin.
Aallon mukaan suomalaiset säätiöt saavat vuositasolla osinkoja yli 500 miljoonaa euroa. Myös eläkeyhtiöiden osinkojen määrä on mittava.
– Pieniä ovat ay-liikkeen saamat osingot noiden rinnalla. Ja jottei jää väärää käsitystä, niin säätiöthän tekevät hienoa työtä tukiessaan tutkimusta, tieteitä, taiteita, urheilua ja muita tärkeitä asioita. Olisi kuitenkin joskus mukava nähdä se, kun porvaririntamasta vaadittaisiin säätiöiltä samaa kuin meiltä.
Suomi on vakaa sijoitusympäristö
Aallon mukaan työnantajaleirin yksi pääviesti kevään eduskuntavaalikamppailussa oli se, että Suomessa on epävakaat työmarkkinat ja että asiaan pitää puuttua.
– Ja erityisestihän tämä tarkoittaa niin sanottuihin laittomiin tai poliittisiin lakkoihin puuttumista, vaikka mikään tilastotieto ei todista niitä erityiseksi ongelmaksi Suomessa.
Työnantajien ”höttöpuhe” asettuu Aallon mielestä erikoiseen valoon viime aikojen utuisista. Metsä Group suunnittelee uutta tehdasta ja suurinvestointia Kemiin.
– Toteutuessaan tämä hanke on loistouutinen koko Suomelle ja myös teollisuusliittolaisille, joista moni saa leipänsä tuosta samaisesta arvoketjusta. Ja lisäksi yhtiön ilmoituksen mukaan on tulossa myös iso sahahanke.
Suunniteltu jättihanke on osoitus siitä, että Suomea pidetään hyvänä ja vakaana toimintaympäristönä ja investointikohteena.
– Teollisuusliitto kannattaa tätä hanketta. Käsityksemme mukaan se on myös kestävä ratkaisu niin metsiemme käytön kuin ympäristönkin näkökulmasta.
– Investointien alhainen taso suhteessa yritysten tekemiin poistoihin on pitkään ollut vakava ongelma. Toivottavasti tämä ehdollinen päätös valaa uskoa myös muuhun teollisuuteen. Suomeen kannattaa investoida ja sijoittaa.
Työajanpidennyksestä koetinkivi syksyn neuvotteluihin
Vaikka maailmantaloudessa on havaittavissa epävarmuuksia, on Aallon mukaan tilanne Teollisuusliiton sopimusaloilla pääosin hyvä.
– Vienti vetää ja tilauskannat ovat korkealla. Edellytykset jäsentemme etujen ajamiselle ovat siis tässä mielessä kunnossa, Aalto viittaisi syksyllä alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin.
Aallon mukaan työajan pidennyksen poistamisesta on muodostumassa neuvotteluiden koetinkivi.
– Teollisuusliitto neuvottelee 34 työehtosopimusta. Teknologiasektorin sopimuksista 24 tunnin lisätyöaika on jo irtisanottu, samoin muutamasta muusta sopimuksesta se on poistunut tai poistumassa. Jäljelle jää kuitenkin 25 sopimusta, joissa työajan lisäys on kirjoitettu sisään työehtosopimusten teksteihin.
– 24 tunnin poistaminen on ilman muuta yksi kärkitavoitteistamme. Muun muuassa Teknologiateollisuuden neuvotteluissa työnantaja lähtee siitä, että kyseinen 24 tuntia löytyisi edelleen tulevasta sopimuksesta tai vähintäänkin sille poistuvalle työajalle lasketaan hinta. Tähän emme tietenkään tule suostumaan.
– Toivotaan, ettei kesä ole liian helteinen. Syksystä saattaa sellainen tulla.
Puheensa lopuksi Aalto muistutti ensi sunnuntaina käytävistä Euroopan parlamentin vaaleista.
– EU on erittäin tärkeä myös palkansaajien kannalta ja tärkeä työkalu heikompien suojelemisessa. Puhutaan nyt vaikkapa lähetettyjen työntekijöiden aseman turvaamisesta. EU on maailman suurin rauhanprosessi. Samalla vahva EU on myös palkansaajan turva.
Aalto kehotti kaikkia käyttämään äänioikeutta ja innostamaan muitakin äänestämään.
– Ansaitsemme taitavat ja yhteistyökykyiset päättäjät maatamme edustamaan. Emme sellaisia, jotka eivät ota asiaa niin tosissaan, että suostuisivat edes ottamaan parlamenttipaikkaa vastaan, vaikka tulisivat valituiksikin. Kansanvallan halventajia riittää näinä aikoina muutenkin tarpeeksi.