Vastauksia Sähköliiton syytöksiin – Teollisuusliitto suojelee omia jäseniään sanktioilta

Jo aikaisemmin Teollisuusliitto on joutunut oikaisemaan julkisuudessa Sähköliiton väittämiä. Koska Sähköliitto jatkaa edelleen virheellisen tiedon levittämistä, julkaisemme tausta-aineistomme siitä, mitä on tapahtunut ja miksi Teollisuusliitto suojelee omia jäseniään Sähköliiton julistaman työtaistelun yhteydessä:

Teknologiateollisuuden työpaikkoja koskeva Teknologiateollisuus ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n (Sähköliitto) välinen työehtosopimus (tes) päättyi 31.10.2017. Muutoksen taustalla oli Teknologiateollisuuden päätös siitä, että se noudattaa teollisuusliittoperiaatetta, eikä tee enää Sähköliiton jäseniä koskevaa erillistä työehtosopimusta toimialansa työpaikoille, vaan nämä sopimusmääräykset siirretään osaksi Teknologiateollisuuden tessiä.

Asiassa käytiin Sähköliiton toteuttamien työtaistelutoimenpiteiden seurauksena valtakunnansovittelijalla, jonka tekemän sovintoehdotuksen kaikki osapuolet hyväksyivät 5.11.2017. Sähköliitto mukaan lukien. Tuolloin sovittiin esimerkiksi Sähköliittoon järjestäytyneen henkilöstön edustajien asemasta, jäsenmaksuperinnästä sekä erimielisyyksien ratkaisumenettelystä. Implementointi teknologiateollisuuden työehtosopimukseen toteutettiin kokonaisuudessaan niin, että sähköliittolaisten sopimusehdot eivät heikentyneet.

Edellisen lisäksi 5.11.2017 solmittiin Teknologiateollisuuden, Sähköliiton ja Teollisuusliiton välinen sovintoehdotusta täydentävä sopimus. Siinä sovittiin esimerkiksi, että sähköalan pääluottamusmiesten asema muuttuu yhteyshenkilöksi ja jatkuu 31.10.2019 asti. Sovittiin myös, että sähköliittolaisten oikeus osallistua hallintoelinten kokouksiin jatkuu 31.10.2019 asti.

Teollisuusliitto on käynyt neuvotteluja Sähköliiton ja Teknologiateollisuuden kanssa siitä, miten sopimusjärjestely Sähköliiton jäsenten asemasta ja edustuksesta työpaikoilla toteutetaan valtakunnansovittelijan tekemässä sovintoehdotuksessa määritellyn takarajan (31.10.2019) jälkeen. Neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että sopimuksen voimassaoloa jatkettiin kuukaudella marraskuun 2019 loppuun asti.

Viime kesäkuussa Sähköliitto irtautui sovintoehdotuksesta

Sähköliitto ilmoitti viime kesäkuussa, että se haluaa oman työehtosopimuksen ja irtautui allekirjoittamastaan sovintoehdotuksesta ja siihen liittyvästä täydentävästä sopimuksesta. Teknologiateollisuus puolestaan ilmoitti, että se ei neuvottele Sähköliiton kanssa työehtosopimuksesta.

Sähköliitto muunsi kantansa oman tessin vaatimisen sijaan 10 kohdan ohjelmaksi, joka pitää sisällään muun muassa Sähköliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden oikeuden valita oma luottamusmies Teknologiateollisuuden työpaikoille. Sähköliitto haluaa näille luottamusmiehille myös oikeuden tehdä vain sähköliittolaisia koskevia paikallisia sopimuksia. Teknologiateollisuudelle Sähköliiton uusi ohjelmallinen esitys ei kelvannut. Tämän jälkeen Sähköliitto on syyttänyt Teollisuusliittoa siitä, että se estää Sähköliittoa saamasta tavoitteitaan läpi, vaikka kyse on työnantajia edustavan Teknologiateollisuuden linjauksista ja toiminnasta.

Sähköliitto on julistanut 7.11. alkaneen ylityökiellon sekä neljän viikon työnseisauksen ajanjaksolle 21.11.–19.12.2019 yhteensä 12:een Teknologiateollisuuden jäsenyritykseen. TEM on siirtänyt työtaistelun alkua kahdella viikolla. Aloituspäivämäärä on nyt 5. joulukuuta. Työtaistelun piirissä on noin 1 000 sähköliiton jäsentä. Työtaistelu koskee seuraavia yrityksiä:

• Boliden Kokkola Oy,
• Caverion Suomi Oy, Teollisuuden ratkaisut, Meriteollisuus-yksikkö,
• Konecranes Oyj,
• Konecranes Finland Oy,
• Konecranes Global Oy,
• Meyer Turku Oy, Turun telakka,
• Outokumpu Chrome Oy,
• Outokumpu Stainless Oy,
• SSAB Europe Oy, Raahe ja Hämeenlinna,
• Valmet Automotive Oy,
• Valmet Automotive EV Power Oy,
• Laivasähkötyö Oy.

Teollisuusliiton jäsenelle voi tulla sanktio

Sähköliiton työnseisauksen erityispiirre on se, että lakossa ovat Sähköliiton jäsenet, eivät työt. Tämä johtuu siitä, että Sähköliitto ei voi julistaa Teollisuusliiton työehtosopimuksen alaisia töitä lakkoon.

Näin ollen, kun työt eivät ole lakossa, työtä voidaan tehdä ja teettää. Eli rikkurityövoimaa ei käytännössä ole. Kun Sähköliittoon järjestäytynyt, lakossa oleva työntekijä jää töistä pois, ja työnjohto osoittaa työn esimerkiksi Teollisuusliiton jäsenen tehtäväksi, voidaan kieltävä vastaus tulkita työstä kieltäytymiseksi, josta voi seurata sanktioita.

Tämän omille jäsenilleen aiheutuvan riskin takia Teollisuusliitto ei osoita tukitoimenpiteitä Sähköliiton työtaistelulle. Sähköliitto on tämän vuoksi moittinut Teollisuusliiton toimintaa. Sähköliitto ei ole kuitenkaan ottanut huomioon, mitä kielteisiä seurauksia lakon tukemisesta voi Teollisuusliiton jäsenille aiheutua.

Sähköliiton yhtenä tavoitteena on ollut se, että sähköliittolaiset luottamusmiehet saisivat oikeuden tehdä omia paikallisia sopimuksia. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknologiateollisuuden työpaikalla työskentelevällä sähköliittolaisella voisi olla oma ja erilainen paikallinen sopimus kuin teollisuusliittolaisella, vaikka he työskentelisivät yhdellä ja samalla tuotantolinjalla, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä varsinaisten sähkötöiden kanssa. Toisin sanoen, mikä tahansa työ olisi tämän paikallisen sopimisen oikeuden piirissä, kunhan työntekijä on järjestäytynyt Sähköliittoon.

Teollisuusliitto on tukenut sähköliittolaisia työpaikoilla

Sähköliitto on levittänyt julkisuuteen muutakin väärää tietoa Teollisuusliitosta kuin syyttänyt Teknologiateollisuus ry:n tekemisistä. Toisin kuin Sähköliitto 6.11. julkaisemassaan tiedotteessa väittää, Teollisuusliitto on tukenut sähköliittolaisia työpaikoilla jopa laajemmin kuin alkuperäisessä sopimuksessa on määritelty.

Teollisuusliitto on johdonmukaisesti tukenut sitä, että sähköliittolaisten jäsenmaksuperintä jatkuu teknologiateollisuuden työpaikoilla, erimielisyyksien ratkaisumenettely on määritelty ja että sähköliittolaisilla on oikeus osallistua hallinnon kokouksiin. Teollisuusliitto on puolustanut sähköliittolaisten asemaa Teknologiateollisuuden kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tämä ei kuitenkaan ole Sähköliitolle riittänyt, vaan se haluaa saada läpi koko 10 kohdan ohjelmansa.

Neuvotteluja asian ratkaisemiseksi on viime vaiheessa käyty valtakunnansovittelijan johdolla. 14. marraskuuta pidetyssä istunnossa Sähköliiton edustajat totesivat, että Teollisuusliitto on noudattanut kaikilta osin vuoden 2017 sovintoehdotuksen kirjauksia.

Lisäksi Teknologiateollisuuden työpaikoilla toimivat Teollisuusliiton pääluottamusmiehet voivat edelleen paikallisesti sopia siitä, että heidän työpaikoillaan on sähköliittolaisilla oma yhteyshenkilö. Teollisuusliitto ei halua tätä millään tavalla rajoittaa.

Sähköliiton suhtautumista Teollisuusliittoon kuvastaa myös se, että Sähköliitto ei maksa Teollisuusliittoon siirtyville jäsenilleen työtaistelukassan henkilökohtaista osuutta. Mihin tahansa muuhun ammattiliittoon siirtyvälle Sähköliiton jäsenelle kyseessä oleva osuus kuitenkin maksetaan. Teollisuusliittoa koskeva päätös tehtiin Sähköliiton hallituksessa äänestämällä.