Turja Lehtonen: Ay-liike on ollut mukana epidemian torjuntatalkoissa

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen otti tänään puheessaan liiton valtuuston kokouksessa kantaa korona-pandemian hoitamiseen Suomessa. Lehtonen totesi, että koko maailma on muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa.

– Alkukeväällä lähes koko yhteiskunta käytännössä lähes pysähtyi ja eristäytyi globaalin pandemian vuoksi. Suomikaan ei jäänyt tästä osattomaksi, vaan koronavirus kuritti meitäkin kovalla kädellä.

Lehtosen mukaan pandemian aiheuttama globaalin ja kotimaisen talouden alamäki on koetellut palkansaajia, joiden arjessa epävarmuus on lisääntynyt. Kotimaisen talouden osalta alamäki on ymmärrettävää, koska taloutemme on vahvasti viennin varassa. Lehtonen kantoi huolta myös koronan muille kuin teollisuussektorille aiheuttamista ongelmista. Suomi ei ole kuitenkaan hänen mukaansa toistaiseksi joutunut niin pahaan kurimukseen, kuin pelättiin.

– Maan hallitus tarttui nopeasti toimeen kriisin alussa ja onkin tehnyt paljon toimia, joilla epidemian vaikutuksia pyritään lieventämään. Näissä talkoissa ovat myös työmarkkinaosapuolet olleet vahvasti mukana, Lehtonen totesi.

– Itseasiassa toimia on pohdittu perinteisessä kolmikannassa, joten huhut sen kuolemasta ovat jälleen kerran osoittautuneet ennenaikaisiksi. Sitä soisi käytettävän muulloinkin, kuin kriisin ollessa pahimmillaan, hän jatkoi.

Virkamiesten ulostulo ei ole hallituksen yhdessä sopima linjaus

Lehtonen otti kantaa myös viime viikolla valtiovarainministeriön virkamiesten julkistamaan muistioon, jossa he esittivät omat lääkkeensä työllisyyden hoitoon. Muistio on hänen mukaansa monelta osin karua ja ideologisesti sävyttynyttä tekstiä. Siinä ehdotetaan esimerkiksi vuorotteluvapaasta luopumista ja väläytetään työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luopumista.

– Näin työntekijöiden näkökulmasta esitykset ovat todellakin kovin tylyä luettavaa. Erityisesti olen huolissani toimista, jotka toteutuessaan koskisivat ikääntyneitä henkilöitä. Minun on vaikea kuvitella, että heitä esitetyin keinoin saadaan pysymään pidempään työelämässä.

Lisäksi virkamiehet esittävät työttömien omaehtoisen opiskelun ehtojen tiukentamista ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien heikentämistä.

– Työttömien osaamisen vahvistaminen on aina hyvää työllisyyspolitiikkaa. Tässä yhteydessä haluan korostaa ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä. Mahdollisuus opiskella myös aikuisiällä tulee olla jatkossakin mahdollista. Onneksi maan nykyinen hallitus on tämän oivaltanut. Samoin nyt suunnitteilla oleva oppivelvollisuusiän pidentäminen on kannatettava asia. Koulutustason noston luulisi olevan myös työantajien näkökulmasta myönteistä.

Lehtonen toivookin hallitukselta aitoa pohdintaa ja malttia sen suhteen, mihin toimiin ja millä aikataululla työllisyyteen vaikuttaviin asioihin puututaan. Hallituksen tulisi hänen mukaansa pikimmiten tuoda rohkeasti esille omat keinonsa uusien työpaikkojen luomiseen ja näin ollen työllisyyden parantamiseen.

– Haluan korostaa, että tämä viime viikolla valmistunut paperi on todellakin virkamiesten ulostulo, ei mikään hallituksen yhdessä sopima linjaus, Lehtonen sanoi.

– Työllisyyden parantamisessa tarvitsemme myös työmarkkinajärjestöjen osaamista. Meillä on hyvät valmiudet ja vankka tahtotila jatkaa kolmikantaista työtä, jotta mahdollisimman monella olisi yhteiskunnassamme töitä.

Liiton on tehtävä rohkeita avauksia

Lehtosen mukaan työnantajaleiristä kuuluu jatkuvasti kritiikkiä ja kommentointia muun muassa yritysten kustannuskilpailukykyyn ja paikalliseen sopimiseen sekä työpaikkatason joustoihin liittyen.

– Vaikka en jaa työnantajien käsitystä Suomessa toimivien yritysten heikosta kilpailukyvystä ja joustamattomasta työelämästä, on selvää, että meidänkin on syytä keskustella näistä teemoista ja tuoda rohkeasti omia avauksiamme julkisuuteen.

– Olemme karun tietoisia siitä, että jokainen tilaus niin maailman-, kuin kotimaan markkinoillakin, pitää kovassa kilpailutilanteessa ansaita. Kilpailukyvyn kehittämisessä yksi painopiste tulee olla työpaikkatason tasaveroisen yhteistyön ja keskustelun sekä tiedonvaihdon jatkuvassa parantamisessa.

Lehtonen esitti myös, että valtiovallan tulee huolehtia omalta osaltaan muun muassa energian kustannustasosta ja saatavuudesta, myös pidemmällä aikavälillä. Samoin sen tulee hänen mukaansa panostaa entistä enemmän sujuvaan logistiikkaan ja liikenneinfraan.

– Lisäksi haluan muistuttaa, että ei Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky ole sovituista palkankorotuksista mitenkään vaarantunut, vaikka toisenlaisiakin äänenpainoja kuulee. Me olemme globaaleista markkinoista riippuvainen vientiin pitkälti nojaava talous. Jos markkinat ja kysyntä sakkaavat, se näkyy vääjäämättä myös meillä.

Järjestäytyminen kannattaa aina

Varapuheenjohtaja kiitti puheessaan myös kovan kuorman alla työskennelleitä Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan henkilökuntaa heidän työpanoksestaan.

Samoin hän kiitti liiton aktiiveja työstä koko jäsenistön eteen muistuttaen samalla, että viimeaikaiset toimet ovat paras mainos sille, että järjestäytyminen kannattaa aina.