Selvitys: ammatillisen koulutuksen arviointi vaatii vielä malttia
Tutkimusyksikkö selvitti, minkälaisia vaikutuksia ammatillisen koulutuksen uudistuksella on ollut metalli-, kemian- ja puutuoteteollisuuden alojen ammatilliseen koulutukseen. Selvityksessä tarkastellaan reformin ensimmäisiä vuosia ja siirtymäaikaa (2018–2022).
Tilastoanalyysin tuloksista selviää, minkälaisia vaikutuksia uudistuksella on ollut aloituspaikkoihin, hakija- ja opiskelijamääriin, opintonsa keskeyttäneisiin ja suoritettuihin tutkintoihin. Yhteistä metalli-, kemian- ja puutuoteteollisuuden ammatillisen koulutuksen aloille on se, että niihin ei juurikaan ole tunkua. Lisäksi koronavuodet ovat vaikuttaneet tutkintomääriin viivästyttämällä niitä, koska työssäoppimisjaksot ovat monella viivästyneet.
Kaiken tämän takia ammatillisen koulutuksen uudistuksen arviointi vaatii edelleen malttia. Opiskelijamääriä voi nimittäin lähivuosina kasvattaa oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Korona-aikakin on vasta väistymässä. Hätiköityjä koulutuspoliittisia päätöksiä ei ammatillisen reformin onnistumisesta tulisikaan vielä tehdä.
Selvityksen on tehnyt Åbo Akademissa opiskeleva Anna Funck, joka työskenteli tutkimusyksikössä korkeakouluharjoittelijana kesän 2022. Lähteinä hänellä on ollut Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tuottamat tilastot.
Koulutuspolut yksilöllisiä
Ammatillisen koulutuksen reformi on vaikuttanut koulutuslinjojen ja tutkintonimikkeiden määrään merkittävästi. Teollisuusliiton piiriin kuuluvien suurimpien alojen eli metalli-, kemian- ja puutuoteteollisuuden linjojen määrä on puolittunut tutkintouudistuksen jälkeen.
Aiemmat koulutuslinjat ovat korvautuneet osaamisaloilla. Opiskelija valitsee osaamisalansa opintojen edetessä ja opintosuunnitelmat laaditaan yksilöllisesti. Osaamisalat perustuvat ammattiin tai muuhun itsenäiseen työtehtäväkokonaisuuteen.
Lisäksi itse kouluttautuminen on muuttunut. Tämä näkyy tilastoissa: koulutusajan mahdollinen lyheneminen tulee huomioida, koska nykyisen valmistumista ei enää mitata opiskeluun käytetyssä ajassa vaan osaamisessa. Ammatillinen koulutus on yksilöllistynyt ja koulutukseen on jatkuva haku. Nämä vaikeuttavat yhteismitallisten tilastojen laatimista niin sanotuista opiskelijoiden läpivirroista eli koulutuspoluista.
Kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärät kasvussa
Metalliteollisuuden aloille kouluttaudutaan nykyisin kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon linjoilla. Hakijoiden määrä on kasvanut näille aloille viime vuosina. Kuluvan vuoden hakijamäärät kasvoivat peräti kolmanneksella (32 %) edellisvuoteen verrattuna. Aloituspaikkoja on kuitenkin yhä selvästi enemmän mitä hakijoita.
Kemianteollisuuden töihin koulutetaan nykyisin prosessiteollisuuden ja tuotantotekniikan linjoilla. Viime vuosina uusien opiskelijoiden määrä pysynyt melko tasaisena. Keskeyttäneitä on eniten laboratorioalan ja prosessiteollisuuden perustutkinnoissa.
Puutuoteteollisuuden merkittävimmät tutkinnot ovat nykyisin metsä- ja puuteollisuuden perus- ja ammattitutkinnot. Niillä on korvattu muun muassa puusepänalan, saha-alan, levyalan ja metsäkoneenkuljetuksen tutkinnot.
Metsäalan perustutkinnon suosio näyttää hieman kasvaneen. Puuteollisuudessa kehitys on ollut päinvastainen: ensisijaisten hakijoiden määrä on pudonnut lähes puolella (47,5 %) viimeisten viiden vuoden aikana. Kuitenkin puuteollisuuden ja metsäalan perustutkintojen keskeyttäneitä on melko paljon vuosittain.
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, [email protected]