Valtuustosta kohti vaalivuotta

Liittokokous- ja eduskuntavaalit ovat keskeinen osa Teollisuusliiton ensi vuoden toimintaa.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontui 28.–29. marraskuuta Helsingissä Paasitornissa.

Valtuusto päätti, että Teollisuusliiton vuoden 2023 toiminnan painopisteet ovat työmarkkinatoiminnan kehittäminen, järjestöllisen vahvuuden kehittäminen, eduskuntavaalit, liittokokous ja -vaalit sekä uuden strategian jalkauttaminen.

Työmarkkinatoiminnan kehittämisessä huomio kohdistuu yleissitovuuden turvaamiseen ja vahvistamiseen, työehtosopimusneuvotteluihin panostamiseen ja työehtojen turvaamiseen yrityskohtaisissa neuvotteluissa.

Järjestöllisen vahvuuden kehittämisessä keskeiset tavoitteet ovat järjestäytymisen parantaminen, jäsenten osallisuuden ja osallistumisen lisääminen liitossa sekä ammattiosastojen toiminnan kehittäminen.

Näiden päätavoitteiden rinnalla liitto toteuttaa ja kehittää toimintaansa myös kaikilla muilla toiminta-alueilla kuten koulutuksessa, työympäristötyössä, kansainvälisessä työssä ja edunvalvonnassa, jäsenpalveluissa, tutkimustoiminnassa ja viestinnässä.

Eduskuntavaalit

Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeisellä eduskunnan ja maan hallituksen kokoonpanolla on suora vaikutus siihen, missä määrin ja millä tavalla työntekijöiden asemaa ja oikeuksia käsitellään ja kohdellaan seuraavalla vaalikaudella. Esimerkkejä Teollisuusliiton ajamista käytännön asioista ovat luottamusmiesten aseman vahvistaminen lainsäädännössä ja kanneoikeuden saaminen ammattiliitoille.

Teollisuusliiton asettama eduskuntavaalien tärkein tavoite on, että mahdollisimman moni liiton jäsen käyttäisi äänioikeuttaan. Tämän saavuttamiseksi liitto järjestää näkyvän ja kuuluvan kampanjan äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi.

Liittokokous ja -vaalit

Teollisuusliiton korkeinta päätösvaltaa käyttää joka viides vuosi kokoontuva varsinainen liittokokous. Se järjestetään Tampereella 22.–24.5.2023. Kokousta edeltää 10.–31.3.2023 järjestettävät liittokokousvaalit, jossa liiton työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet valitsevat kokoukseen 442 edustajaa liiton kaikilta sopimusaloilta. Vaalit järjestetään sähköisesti ja postitse.

Tavoitteena on nostaa liittokokousvaalien äänestysprosentti mahdollisimman korkeaksi. Mitä korkeampi äänestysprosentti on, sitä vahvemman valtuutuksen liitto saa jäseniltään neuvotteluihin ja edunvalvontaan. Aktiivisuus vaaleissa lisää myös järjestöllistä toimeliaisuutta ammattiosastoissa ja liitossa sekä vahvistaa teollisuusliittolaista joukkuehenkeä.

Teollisuusliitto kannustaa jäseniä äänestämään liittokokousvaaleissa kampanjoimalla kohdennetusti ja tehokkaasti. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni jäsen tekisi äänestyslupauksen ja sen myötä äänestäisi liittokokousvaaleissa ja sen lisäksi myös eduskuntavaaleissa. Tämän saavuttamiseksi toteutetaan soittelu- ja työpaikkakampanja. Ammattiosastoja kannustetaan järjestämään liittokokousvaaleissa omia äänestystilaisuuksia, joissa on mahdollista äänestää sähköisesti.

Liittokokous päättää toiminnan suuntaviivat ja päätavoitteet seuraavalle liittokokouskaudelle. Tärkeä osa päätösten kokonaisuutta on Teollisuusliiton uusi vuoteen 2028 ulottuva strategia. Sen keskeinen sisältö kerrotaan aktiiveille ja jäsenille liiton järjestämillä kursseilla ja muissa koulutuksissa sekä liiton viestinnässä.

Liittokokoukselle on luotu oma ilme, joka julkistetaan vuoden 2023 alussa. Liittokokous näkyy liiton kaikissa viestintäkanavissa ja markkinoinnissa.

Jäsenmaksu edelleen tasan 1 prosentti

Teollisuusliiton ensi vuoden jäsenmaksu on 1 prosentti. Jäsenmaksu sisältää työttömyysturvapalvelut tarjoavan A-kassan jäsenmaksun, joka vuonna 2023 on 8 euroa kuukaudessa. Tällä päätöksellä jäsenmaksu säilyy samana kuin vuonna 2022.

Myös Teollisuusliiton ammattiosastojen osuus jäsenmaksutulosta säilyy samana kuin tänä vuonna eli 0,18 prosentissa. Jäsenmaksupalautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ole hyväksynyt ammattiosaston mallisääntöjä ja rekisteröinyt niitä Patentti- ja rekisterihallitukseen. Toiseksi palautusta ei makseta, jos ammattiosasto ei ilman hyväksyttävää syytä ole toimittanut sääntöjen mukaista toimihenkilöilmoitusta liittoon 28.2.2023 mennessä. Kolmanneksi ammattiosaston hallituksen pitää olla sääntöjen mukaan valittu, jotta jäsenmaksupalautus voidaan maksaa.

Talousarvio

Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämän arvioidaan vuoden 2023 talousarviossa olevan 61,8 miljoonaa euroa. Se on 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 talousarviossa.

Kun varsinaisen toiminnan kuluista vähennetään jäsenmaksutuotot, sijoitustoiminnan tuotoilla katettavaksi jää 25,1 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulokseksi arvioidaan 32,6 miljoonaa euroa. Näillä oletuksilla tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 7,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Ammattiosastojen esitykset

Valtuusto sai 21 ammattiosastolta yhteensä 77 esitystä. Valtuuston vastaukset lähetetään esitykset tehneille ammattiosastoille.