Vertailu nostaa esiin palkkaerot ja niiden syyt
Teollisuusliiton tutkimusyksikkö on julkaissut vuoden 2022 palkkakatsauksen, jonka läpäisevänä teemana on vertailu. Vertailun avulla saadaan nostettua esiin palkkaerot esimerkiksi Suomen ja sen kilpailijamaiden, eri alojen sekä miesten ja naisten alakohtaisten palkkojen välillä.
Tuoreimpia katsausuutisia ovat metallialojen palkantarkistuskyselyn sekä järjestyksessään ensimmäisen puutuoteteollisuuden palkkakyselyn tulokset. Näiden teollisuudenalojen osalta vertailua tehdään asenneväittämien välillä. Kysymyspatteristolla pyydettiin arvioimaan etenkin sopimusneuvottelujen sujumista ja paikallisten palkkaneuvottelujen toivottavuutta.
Vuotta 2021 koskevia palkkatilastoja löytyy palkkakatsauksesta kahdenlaisia: Tilastokeskuksen (TK) tuottamia toimialakohtaisia ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottamia sopimusalakohtaisia tilastoja. Katsauksen taulukoihin pakatuista tiedoista selviää, paljonko työntekijöitä on kullakin alalla ja minkälainen on alan palkkakehitys. Lisäksi vertaillaan alakohtaisesti miesten ja naisten palkkatasoa ja sitä, miten niin kutsuttujen identtisten henkilöiden palkat ovat kehittyneet vuodessa.
Palkkakatsauksen taulukoiden senttimääriä vertailtaessa voidaan havaita alakohtaisia tasoeroja palkkojen välillä. Palkkavertailu ei kuitenkaan ole aivan yksioikoista. Alakohtaisten erojen taustalta löytyy nimittäin monia syitä, kuten esimerkiksi kunkin alan sopimushistoria sekä tehdyt työtunnit ja ylityöt.
Vuositason tarkastelussa uusimpien palkkatilastojen avulla analysoidaan palkkatasa-arvoa Teollisuusliiton aloilla. Tähän liittyen avataan myös palkka-avoimuuden edellytyksiä ja teollisuusliittolaisten matalapalkka-alojen syitä. Vertailevalla otteella selviää, että vuonna 2021 vain yhdellä alalla naisen euro on 100 prosenttisesti miehen euro – ja että kyseinen jakeluala on matalapalkka-ala.
Oman käsittelynsä Teollisuusliiton katsauksessa saavat lisäksi pidemmän ajanjakson palkkakehityksen analyysi sekä kilpailijamaiden palkkaratkaisut. Pitkittäisaineistojen analyysistä selviää, että ansiokehityksen kasvu selittyy pääosin Teollisuusliiton tes-neuvotteluissa saavutetuilla tuloksilla.
Maiden välinen vertailu osoittaa, että Suomessa teollisuuden työvoimakustannukset ovat selvästi alhaisemmat kuin Tanskassa, Saksassa ja Ruotsissa. Lisäksi kilpailijamaiden palkkaneuvottelujen vertailu osoittaa, että monissa Suomen teollisuuden kilpailijamaissa on vaadittu ja myös tehty kohonneen inflaatiotason mukaisia sopimuksia.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
Erikoistutkija Timo Eklund
Tilastotutkija Markus Raninen
Palkkakatsaus julkaistaan kerran vuodessa syksyllä. Aikaisemmat katsaukset löytyvät täältä.