Teollisuusliiton eduskuntavaalitavoitteet julki: Palkansaajien ostovoima ensi vaalikauden tärkein kysymys
Teollisuusliitto julkisti tavoitteensa vaalikaudelle 2023–2027 maanantaina 16.1. Liitto katsoo seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi kiihtyneen inflaation ja energiakriisin aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen. Ostovoiman heikentyminen uhkaa vakavasti kotimaista kysyntää, myönteistä työllisyyskehitystä ja voi pitkittää mahdollista taantumaa.
Parhaaksi keinoksi palkansaajien ostovoimaongelman korjaamiseen liitto näkee kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisen työnantajien maksettavaksi. Kikyn peruminen vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla.
– Kiky-maksujen siirto takaisin työnantajille hyödyttäisi melko tasaisesti kaikkia palkansaajia. Vastaavan vaikutuksen saaminen veronalennusten avulla olisi julkisen talouden liikkumatila huomioiden mahdotonta, perustelee Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.
– Palkansaajat tarvitsevat näkymän ostovoimaongelman ratkaisemiseksi. Työmarkkinaosapuolet päättävät palkoista, mutta ostovoima on myös poliittinen kysymys. Kiky-maksujen siirron lisäksi on harkittava kohdennettuja tuloveronalennuksia pieni- ja keskituloisille, Nevaranta jatkaa.
Työttömyysturvaa ja palveluita kehitettävä pohjoismaisen työvoimapalvelumallin sisällä
Teollisuusliitto arvostelee poliittisten puolueiden haluja heikentää työttömyysturvaa. Suurimman puolueen asemaa pitävä Kokoomus on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. Teollisuusliiton arvion mukaan jopa kymmenentuhatta teollisuuden ammattilaista putoaisi Teollisuusliiton sopimusaloilla perusturvan varaan, jos etuuspäivien määrä leikattaisiin kahteensataan Kokoomuksen esittämällä tavalla. Samaan aikaan niin Marinin hallitus kuin sitä edeltävät hallitukset ovat kiristäneet työttömyysturvan saantiehtoja tai lyhentäneet työttömyysturvan kestoa.
– Kuluvalla vaalikaudella on tehty merkittäviä uudistuksia työttömyysturvaan. Nyt olisi syytä antaa tehtyjen reformien ja muutosten vaikutusten ensin näkyä, ja arvioida sitten työttömyysturvaa uudelleen tilastojen sekä tutkimusten valossa.
– Palkansaajaperheissä eletään hyvin epävarmoja aikoja. Näitä epävarmuuksia ei pidä lisätä harkitsemattomilla ehdotuksilla ansiosidonnaisen puolittamisesta, Nevaranta sanoo.
Teollisuusliitto arvioi, ettei ansiosidonnaisen puolittaminen nostaisi työllisyysastetta. Taantuman uhatessa se kuitenkin heikentäisi kohtuuttomasti pieni ja keskituloisten luottamusta omaan talouteen. Työttömyysturvan leikkausten sijaan Teollisuusliitto panostaisi edelleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin vahvistamiseen ja työnhakijoille suunnattujen henkilökohtaisesti räätälöityjen palveluiden kehittämiseen.
– Työttömyysturvan ehtona on jo nyt etsiä oma-aloitteisesti työtä, osallistua palveluihin ja vastaanottaa tarjottu työ. Tämä on riittävä ohjauskeino, Nevaranta toteaa.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puututtava vahvemmin
Eduskuntavaalitavoitteissaan Teollisuusliitto ottaa kantaa myös työperäisen maahanmuuton edistämiseen. Suomen työmarkkinat eivät liiton mielestä ole valmiita työperäisen maahanmuuton määrän merkittävään kasvuun. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia esiintyy laajasti työmarkkinakentällä. Kyse on usein palkkojen ja lakisääteisten vakuutusten maksamisesta väärin, liian pitkistä työpäivistä, lomien kieltämisestä tai puutteellisesta perehdytyksestä. Usein hyväksikäyttö täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön, mutta uhrien heikosta asemasta johtuen tapauksia ei viedä viranomaisille eteenpäin.
– Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää vain, jos toimitaan Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaan. Työmarkkinarikollisuus ja hyväksikäyttö on ensin kitkettävä. Vasta tämän jälkeen on järkevää edistää laajemmin työperäistä maahanmuuttoa.
– Väestörakenteeseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet eivät saa olla tekosyitä joustaa työntekijöiden oikeuksista. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on vakava ilmiö. Teollisuusliitto esittää uudistuksia, joilla ilmiötä torjutaan, Nevaranta sanoo.
Työmarkkinoiden lainsäädäntöön laajoja muutoksia
Teollisuusliitto esittää eduskuntavaalitavoitteissaan laajoja muutoksia työmarkkinoiden lainsäädäntöön. Muutosten tarkoituksena on turvata työehtosopimusten kattavuus yrityskohtaisessa sopimisessa sekä luoda työntekijöille parempia edellytyksiä työpaikkakohtaiseen paikalliseen sopimiseen. Vaikutuksiltaan suurin ehdotettu muutos koskee tapaa, jolla työehtosopimuksen sisältöriitoja ratkaistaan. Nykyisin työnantaja päättää työehtosopimuksen tulkinnasta siihen asti, kunnes asia on oikeudessa toisin ratkaistu. Tämän tulkintaetuoikeuden Teollisuusliitto kääntäisi paikallisissa sopimuksissa työnantajalta työntekijöille.
– Jos paikallista sopimista halutaan lainsäädäntöteitse edistää, kannattaa lakiin lisätä luottamusta vahvistavia rakenteita. Tulkintaetuoikeuden kääntäminen lisää työnantajan kannustinta löytää ratkaisu erimielisyyksiin neuvottelemalla ja samalla se madaltaa työntekijöiden kynnystä solmia sopimuksia paikallisella tasolla, Nevaranta sanoo.
Työehtosopimusten yleissitovuuden Teollisuusliitto laajentaisi myös niihin toimialoihin, joilla ei ole työehtosopimuksia tekevää työnantajayhdistystä. Lainsäädäntömuutoksen tarve perustuu Teollisuusliiton osalta Metsäteollisuus ry:n taannoiseen päätökseen työehtosopimustoiminnasta luopumisesta. Päätös jätti kokonaisen toimialan vaille valtakunnallista työehtosopimusta. Teollisuusliiton ehdottamassa mallissa kattavuudeltaan laajin yrityskohtainen työehtosopimus katsottaisiin yleissitovaksi, mikäli muut yleissitovuuden edellytykset täyttyvät.
– Näin turvattaisiin kaikille toimialan työntekijöille hyvät työehdot myös yrityskohtaisessa kentässä, Nevaranta päättää.
Lisätietoja:
Timo Nevaranta
Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö
050 574 1430
Eetu Kinnunen
Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päällikkö
050 545 3173
Koko ohjelman voit ladata alla olevia kuvia klikkaamalla
