KategoriatTutkimustoiminta, Uutiset Kirjoitettu

Teollisuuden hyvä kasvu jatkuu yhä

Teollisuusliiton Suhdannebarometri ja tutkimusyksikön pitkäjänteinen toimialaseuranta osoittavat, että teollisuuden tuotanto ja työllisyys ovat olleet kasvussa koko vuoden 2022. Suhdannebarometrin mukaan tuotannon kasvu jatkuu vielä alkuvuonna.

Suuret metalliteollisuuden yritykset kasvattivat liikevaihtoaan reilusti viime vuonna. Toimialaseurannasta selviää, että yksistään Nokian liikevoitto oli 2,3 miljardia euroa. Yritysten kannattavuus on hyvällä tasolla. Erityisesti tämä pätee terästeollisuudessa, joka kasvatti tuottavuuttaan voimakkaasti viime vuonna. Myös öljyntuotanto on edellisvuosia kannattavampaa, ja investointejakin on luvassa.

Puutuoteteollisuuden suuret yritykset ovat raportoineet nekin erinomaisista tuloksista. Nettotulos on ollut 15–20 prosentin tasoa. Rakentamisen hiipuminen on kuitenkin vähentänyt puutuotteiden kysyntää.

Suhdannehuippu on kuitenkin tasaantumassa, mikä näkyy yritysten toiminnassa. Esimerkiksi Kone ja Wärtsilä Oyj ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista. Myöskään Valmet Automotiven ongelmat eivät ole helpottaneet.

Suhdannebarometri ennakoi ja todentaa

Teollisuusliiton Suhdannebarometrin luvut kertovat samaa kuin toimialaseuranta. Suhdannebarometrissa ennakoidaan metalli-, kemian- ja puutuoteteollisuuden tuotannon ja työllisyyden kehitystä. Tämän lisäksi myös arvioidaan toteumia. Barometrin koko teollisuutta koskevat taulukot ja kuviot kattavat nämä kolme eniten teollisuusliittolaisia työllistävää toimialaa.

Suhdannebarometri näyttää metalliteollisuuden tuotannon kasvun jatkuvan. Työllisyyden kasvu hidastuu selvästi.

Kemianteollisuudessa meni tasaisen hyvin syksyyn 2022 asti. Suhdannetilanne heikkeni kuitenkin nopeasti. Suhdannebarometrin mukaan tilanne tasautuu alkuvuoden aikana.

Puutuoteteollisuuden osalta saldoluvut menivät Suhdannebarometrissa pakkasen puolelle syksyllä 2022. Tämä tarkoittaa, että alan tuotanto ja työllisyys ovat laskeneet. Tilanne ei kuitenkaan ole niin hälyttävä, kun negatiiviset saldoluvut antaisivat olettaa. Nimittäin lähtötaso oli historiallisen korkea, joten nyt palattiin normaalitasolle.

Lue lisää täältä:

Lisätietoja:

Anu-Hanna Anttila, tutkimuspäällikkö
[email protected]

Timo Eklund, erikoistutkija
[email protected]

Markus Raninen, tilastotutkija
[email protected]