Riku Aalto menneestä liittokokouskaudesta: Teollisuuden työntekijät ovat ottaneet kovimmat iskut vastaan työnantajapuolen tiukentuneesta otteesta työmarkkinatoimintaan

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto loi kokouksessa katsauksen menneeseen liittokokouskauteen. Liiton liittokokous on koolla Tampereella 22.–24.5.

Kuinka hyvin muutoksen ennakointi on onnistunut

– Sen sijaan, että vain reagoisimme ympärillämme tapahtuviin muutoksiin, meidän täytyy ennakoida, mitä tapahtuu: jäsenten arjessa, työpaikoilla, työmarkkinoilla, politiikassa ja taloudessa. Silloin voimme toimia ajoissa, ja jopa vaikuttaa tulevaan. Ennakoimalla liitto voi myös vähentää epävarmuuden tunnetta, joka usein liittyy muutokseen, todetaan Teollisuusliiton ensimmäisessä ja siten voimassa olevassa strategiassa.

– Strategian hyväksymisen jälkeen suomalainen yhteiskunta ja sitä ympäröivä muu maailma on elänyt niin voimakkaan muutoksen keskellä, että meidän on hyvä esittää itsellemme kysymys: Kuinka hyvin muutoksen ennakointi on onnistunut, Aalto pohti.

Neljää asiaa on ollut lähes mahdotonta ennakoida

Aalto totesi puheessaan, että kuluneeseen viiteen vuoteen on mahtunut paljon sellaista, jota on ollut lähes mahdotonta ennakoida.

– Teollisuuden nopea elpyminen vuosikymmenen alavireestä oli yksi. Toinen oli koronapandemia, kolmas työnantajayhdistysten toiminta ja neljäs Ukrainan sota. Ennen kuin käyn näitä kolmea jälkimmäistä tapahtumaa tarkemmin läpi, on hyvä muistuttaa siitä poliittisesta ympäristöstä, joka maassa vallitsi, kun Teollisuusliitto syntyi. Tämän lähimenneisyyden kertaaminen on tärkeää, koska vastaava voi pian olla taas edessämme. Toisaalta menneitä työmarkkinakierroksia on osakseen hallinnut tuolloin tehdyt päätökset. Puhun nyt Sipilän hallituksesta ja kilpailukykysopimuksesta.

– Teollisuusliiton varsinainen toiminta alkoi vuonna 2018. Fuusioituneet Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto olivat kukin sopineet vuotta aiemmin kilpailukykysopimuksen edellyttämistä heikennyksistä – nollalinjasta ja palkattomasta työajan pidentämisestä. Päätökset eivät pohjautuneet aitoon sopimiseen, vaan Sipilän hallituksen uhkailuun leikata palkkoja lainsäädännöllä, ellei työehtoja heikennetä kustannuskilpailukyvyn takia.

Aalto kuvasi, kuinka Suomea vaivanneen laman nujertamisen sijaan hallitusta kiinnosti enemmän palkansaajien kurittaminen. Teollisuusliitto joutuikin hänen mukaansa pian toimintansa aloittamisen jälkeen reagoimaan niin irtisanomislakiin kuin aktiivimalliin. Molempia vastustettiin mielenilmauksin ja järjestöllisin toimin. Irtisanomislailla hallitus heikensi työntekijöiden työsuhteen turvaa, mutta painostustoimien avulla uudistus saatiin vesitettyä. Työntekijöiden lakiin perustuva irtisanomissuoja säilyi pitkälti ennallaan.

– Aktiivimallia emme saaneet kaadettua, mutta onneksi se kumottiin ensi töiksi Antti Rinteen hallituksen toimesta syksyllä 2019, Aalto totesi.

Kilpailukykysopimus hallitsi työmarkkinakierroksia pitkään

Kilpailukykysopimus hallitsi sen solmimisen jälkeisiä työmarkkinakierroksia. Teollisuusliiton strategia oli päästä palkattomista työajanpidennyksistä mahdollisimman nopeasti eroon.

– Tavoitetta helpotti Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden solmima työajanpidennystä koskeva lisäpöytäkirja. Teollisuusliitto irtisanoi sen syksyllä 2018 poistaen palkattomat lisätunnit vuodesta 2020 lähtien teknologiateollisuudesta, autoalan kaupasta ja korjaamotoiminnasta, pelti- ja teollisuuseristysalalta, malmikaivoksista sekä teknisestä huollosta ja kunnossapidosta, Aalto kertoi puheessaan.

Vuoden 2019–2020 työmarkkinakierroksen aikana talkootunneista luovuttiin myös kemianteollisuudessa. Mekaanisessa metsäteollisuudessa osin juuri kiky-tunneista käytiin pitkä työtaistelurupeama alkuvuonna 2020. Kaiken kaikkiaan kuluneen liittokokouskauden aikana palkattomista työajan pidennyksistä on päästy eroon. Puusepänteollisuudessa ja yrityskohtaisissa työehtosopimuksissa ne kuitenkin edelleen ovat, mutta ne on saatu muutettua palkallisiksi.

Teollisuusliitto on usean teollisuudenalan työntekijöiden yhteenliittymä. Aallon mukaan työmarkkinatoiminnan osalta on siksi vaikea nostaa esiin yksittäisiä työmarkkinasaavutuksia, jotka liitto olisi menneellä liittokokouskaudella lyöneet läpi työehtosopimuksiin.

– On rehellistä todeta, että kiky ja siitä eroon pääseminen on hidastanut tavoitteidemme etenemistä. Kaiken kaikkiaan olemme kuitenkin joka kierroksella pystyneet parantamaan työntekijöiden työehtoja ja torjumaan työnantajien heikennysesitykset.

Kilpailukykysopimuksesta onkin enää jäljellä sen lakisääteiset osuudet eli kiky-maksut, joita työntekijät ovat maksaneet jo yli kymmenen miljardin euron edestä. Näiden maksujen palauttamisen takaisin työnantajille Teollisuusliitto otti näkyvästi agendalleen keväällä 2022. Aalto arvioi olevan selvää, etteivät Säätytalolle kokoontuneet puolueet koske niihin. Hänen mukaansa edistyksenä voidaan kuitenkin pitää sitä, että jo kolme puoluetta on asettunut tavoitteemme taakse. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattavat kiky-maksujen palauttamista työnantajille.

Toimintaympäristön muutokset yllättivät

Aina toimintaympäristön muutokset eivät johdu taloudesta tai politiikasta. Liittokokouskaudelle osunut koronapandemia vaikutti merkittävällä tavalla muun yhteiskunnan ohella myös ammattiyhdistystoimintaan. Vuosien 2020–2022 välillä voimassa olleet määräykset ja suositukset heikensivät mahdollisuuksia kohdata ihmisiä työpaikoilla ja järjestää kokouksia. Rajoitusten seurauksena myös Teollisuusliitto digitalisoi merkittävän osan toimintojaan. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei ay-liikkeen kaltainen kansalaisjärjestö voi koskaan toimia täysin etänä tai sähköisesti. Työ vaatii läsnäoloa ihmisten arjessa ja työpaikoilla.

Aalto kuvasi, kuinka koronapandemia vaikutti kaikkeen liiton normaaliin toimintaan. Toimintasuunnitelman mukaiset painopisteet ja niihin liittyvät toimet jouduttiin suunnittelemaan uudelleen, ja osa toimista jäi toteuttamatta rajoitusten takia.

– Pandemian myötä jouduimme peruuttamaan liiton järjestämiä tilaisuuksia ja koulutuksia. Sama koski myös ammattiosastoja.

Pandemiasta huolimatta liitto ei kuitenkaan jäänyt tuleen makaamaan. Liiton voimin toteutettiin muun maussa järjestämiskampanja Grano-konsernissa, joka kieltäytyi noudattamasta Teollisuusliiton yleissitovaa työehtosopimusta. Vaikka kaikki toimet toteutettiin etäyhteyksien ja online-välineiden avulla, yli 500 työntekijän yritys päätyi noudattamaan työehtosopimusta, järjestäytymisaste saatiin nostettua yli 70 prosenttiin ja 29 toimipaikan työntekijät saivat kattavan ja toimintakykyisen liitto-organisaation.

Työmarkkinoita kohdanneen koronashokin ja suuren lomautusaallon edessä Teollisuusliitto reagoi siirtämällä liiton työntekijöitä työttömyyskassan avuksi. Henkilöstöresurssin lisäys toteutettiin onnistuneesti ja kassa suoriutui erittäin hyvin päivärahojen maksatuksessa.

Koronavirus ei lopulta aiheuttanut kuin hetkellistä haittaa teollisuuden toimialojen yrityksille. Keväällä 2020 työmarkkinoita kohdannut shokki johtui osin paniikista. Logistiikkaketjut ja tuotanto sopeutuivat lopulta melko nopeasti rajoituksiin, joita asetettiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Teollisuusliiton tutkimusyksikön syksyllä 2022 teettämästä toimialakatsauksesta ilmenee jopa teollisuuden yritysten kannattavuuden ja kilpailukyvyn vahvistumista läpi koronavuosien.

– Tähän vaikutti osittain myös ne miljardituet, joita Marinin hallitus pumppasi yrityksille yritystukina koronaviruksen aikana. Nyt on vain toivottava, ettei tätä välttämättömäksi sanottua valtion velkaantumista ryhdytä taittamaan Orpon hallituksen toimesta palkansaajien selkänahasta.

Työnantajapuolen ote työmarkkinatoimintaan tiukentunut

Aalto otti puheessaan kantaa myös työnantajapuolen tiukentuneeseen asenteeseen työmarkkinatoiminnassa.

– Kuten niin monesti aiemminkin, teollisuuden työntekijät ovat ottaneet kovimmat iskut vastaan työnantajapuolen tiukentuneesta otteesta työmarkkinatoimintaan. Koronan aiheuttamiin muutoksiin oli vasta sopeuduttu, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä 2020 irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta. Mitään ennakkovaroitusta ei tästä työntekijäpuolelle muuten annettu. Tämä yksityiskohta kertonee kaiken oleellisen niin Metsäteollisuus ry:n mielenkiinnosta työntekijöiden toimeentuloon kuin Teollisuusliiton nykyisistä suhteista kyseiseen järjestöön. Olemattomia molemmat.

Aalto esitti puheessaan liittokokousedustajille kysymyksen siitä, tietävätkö nämä kuka on keskeisessä roolissa neuvottelemassa työmarkkinakysymyksiä koskevista asioista Säätytalolla käytävissä hallitusneuvotteluissa.

– Aivan oikein. Metsäteollisuus ry:n entinen toimitusjohtaja Timo Jaatinen. Siinäpä meille miettimisen aihetta siitä, mitä odotettavissa on.

– Metsäteollisuuden päätöksen seurauksena menetimme yhdeltä keskeiseltä teollisuuden toimialalta tärkeimmän työkalumme – valtakunnallisen työehtosopimuksen. Päätöstä seuranneen vuoden aikana Teollisuusliitto loi suunnitelman, jonka tarkoituksena oli varmistaa jäsenten työehtojen turva ilman työnantajayhdistystä. Suunnitelman nimi oli Operaatio Puu.

Aalto kuvasi kuinka viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana Teollisuusliitto on neuvotellut reilusti yli 100 yrityskohtaista työehtosopimusta mekaanisessa metsäteollisuudessa. Lopputuloksena noin 97 prosenttia toimialan työtä tekevistä jäsenistä on edelleen liiton neuvottelemien työehtosopimusten piirissä. Työnantajapuolen tavoite liiton heikentämisestä ei toteutunut. Päinvastoin järjestämiskampanjan seurauksena saimme reilusti yli 1 000 uutta jäsentä ja toimialan järjestäytymisaste nousi 12 prosenttiyksikköä. Mekaanisen metsäteollisuuden kenttä on nyt vahvempi kuin liiton aloittaessa toimintansa.

– Yrityskohtainen sopiminen on opettanut liitolle paljon. Yksi näistä opeista on ollut realiteettien hyväksyminen. Me emme voi neuvotella työehtosopimusta jokaiseen yritykseen. Välillä side liiton ja työpaikan välillä on liian heikko. Välillä kohtaamme liian voimakasta vastustusta. Eräskin toimitusjohtaja taisi neuvotteluiden yhteydessä todeta mieluummin polttavansa sahansa kuin sopivan työehtosopimuksesta Teollisuusliiton kanssa.

– Tällaiseen voimakkaan ideologiseen vastustukseen törmäsi myös Paperiliitto, joka yhtä lailla neuvotteli uudet sopimukset kunkin toimialan yrityksen kanssa. Metsäyhtiö UPM:n ja Paperiliiton välinen lakko kesti lopulta ennätykselliset 112 päivää. Lakko pitkittyi, koska UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen halusi leikata paperityöntekijöiden palkkoja ja pidentää merkittävästi heidän työaikaansa.

Teollisuusliitolle oli alusta lähtien selvää, ettei se jätä Paperiliittoa yksin. Siksi liitto tuki paperityöntekijöitä niin tukityötaisteluilla kuin avustamalle heitä lakkokorvausten kanssa.

– UPM:n Pesosen ideologinen hyökkäys yhtä liittoa vastaan oli hyökkäys koko ammattiyhdistysliikettä vastaan. Jos Paperiliitto olisi taipunut, samoja asioita olisi seuraavaksi vaadittu Teollisuusliitolta, Aalto muistutti.

Metsäteollisuus ry:n irtaannuttua työmarkkinatoiminnasta Teollisuusliitossa jouduttiin pohtimaan, leviäisikö tämä uusi pandemia laajalti työnantajajärjestöissä.

– Lieväoireisen tartunnan siitä sai keväällä 2021 Teknologiateollisuus ry, joka myös kertoi luopuvansa työehtosopimusten tekemisestä. Pian kuitenkin selvisi, että toimintaa oli tarkoitus jatkaa uudessa yhdistyksessä – Teknologiateollisuuden työnantajat ry:ssä. Kahtiajakautumisen syyt eivät edelleenkään ole tarkasti tiedossamme, Aalto totesi.

Joka tapauksessa teknologiateollisuuden työnantajakentässä tapahtuneet muutokset uhkasivat romuttaa alan työehdot. Yksikään toimialan työnantaja ei nimittäin automaattisesti kuulunut uuteen työnantajayhdistykseen. Koko työnantajakenttä oli järjestettävä uudelleen.

Laajamittaisten painostustoimien avulla tilanne saatiin pidettyä ennallaan ainakin toistaiseksi. Teollisuusliitto toetutti yli 700 teknologiateollisuuden toimipaikalla joukkoesityksen, jossa työntekijät vetosivat omaan työnantajaansa, jotta nämä jatkaisivat sopimisen tiellä. Teollisuusliitto asetti painetta järjestäytymiselle myös julkisuuden kautta. Liitto kieltäytyi neuvotteluista ennen kuin riittävä määrä teknologiateollisuuden työnantajia kuului uuteen yhdistykseen.

– Näiden toimien ansiosta meillä on edelleen yleissitova työehtosopimus teknologiateollisuudessa. Mutta, kuinka pitkään? Sitä on vaikea sanoa. Selvää on vain elinkeinoelämän järjestöjen muuttunut suhtautuminen sopimiseen ja työmarkkinoihin. Muutosta ajetaan nyt pakolla ja voimalla – sivuille vilkuilematta ja seurauksista piittaamatta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa edelleen arkeemme

– Neljäs keskeinen liittokokouskauden aikainen tapahtuma, jota meidän on ollut vaikea tai jopa mahdoton ennakoida oli tietenkin Ukrainan sota. Venäjän raakalaismainen hyökkäys käynnisti monenlaisia tapahtumaketjuja, jotka edelleen vaikuttavat arkeemme.

Ukrainan sodasta lähti liikkeelle voimakkaasti hintoja nostanut energiakriisi. Inflaatio palasi suomalaiseen ja eurooppalaiseen talouskeskusteluun ja arkitodellisuuteen. Suomalaiset ovat köyhtyneet, mikä näkyy kaupan kassalla ja huoltoasemalla. Asuntolainojen maksuerät ovat nousseet ja takaisinmaksuajat pidentyneet.

– Tänä keväänä sovitut palkankorotukset pysäyttävät köyhtymisen kierteen ja luovat pohjan ansiotason vahvistumiselle, mutta eivät palauta sitä. Ostovoiman elpyminen ja paluu tasaiselle kasvu-uralle on todennäköisesti koko liittokokouskauden kokoinen haaste, Aalto arvioi.

Saksan ja Ruotsin teollisuuden liitot sopivat Suomea suuremmista nimelliskorotuksista. Sopimusten syntymistä vauhditti vielä Suomeakin nopeampi inflaatio. Verrokkimaidemme korkeamman inflaation takia ostovoiman näkökulmasta työntekijät saivat kuitenkin suunnilleen saman Suomessa kuin muuallakin.

– Suomessa tekemämme sopimus takaa kaikille työntekijöille lähes samansuuruiset korotukset. Tämä painoi merkittävästi vaakakupissa, kun punnitsimme sopimuksen hyväksymistä ja päädyimme sen kannalle. Kaksivuotiset sopimukset myös luovat ennakoitavuutta epävarmoina aikoina niin työntekijöille kuin työnantajille. Ne myös lujittavat sopimusjärjestelmämme pohjaa.

Työnantajapuoli yrittää pakottaa liitot hyväksymään vientivetoisen mallinsa

Työmarkkinakierroksella näkyi myös työnantajapuolen erittäin kireä koordinaatio hintojen jyrkän nousun lisäksi. Tämä kasasi kaikki paineet Teollisuusliiton neuvottelemiin teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden sopimuspöytiin. Kun niissä ei edetty, kaikki muutkin sopimukset seisoivat. Useat työnantajaliitot eivät suostuneet aloittamaan edes muodollisia neuvotteluita ennen vientisektorin päänavausta.

– Työnantajapuoli yrittää näin pakottaa liitot hyväksymään oman vientivetoisen mallinsa, jossa on keskitetty palkkakoordinaatio ilman keskitettyä neuvotteluyhteyttä tai yhteisiä pelisääntöjä, Aalto kuvasi neuvottelutilannetta.

Valitettavasti työnantajajärjestöjen ideologiaa ei ole tässä riittävästi haastettu. Mallia on vastustettu monen liiton suulla julkisesti, mutta käytännössä joko voima tai tahto ei ole riittänyt Etelärannan rautavanteen murtamiseen. Niin kauan kuin SAK:n liittojen puheet eivät vastaa tekoja palkkamallin osalta, palkkakoordinaation sisältö ja neuvottelurakenne pysyy työnantajan hyppysissä. Mitä useampia sopimuksia tällä työnantajatupon mallilla ehditään tehdä, sitä vahvempaa työmarkkinoiden tapaoikeutta siitä muodostuu.

– Muuten emme tähän voi vastata kuin tiivistämällä ammattiyhdistysliikkeen yhteisrintamaa. Tätä myös yritimme viime talven mittaan, kun työnantajapuolen joustamattomuus kävi selväksi kaikille liitoille. Uudenlainen liittojen välinen yhteistyö sisälsi tietojen vaihtamista, viestintää, yhdessä sovittuja työtaistelutoimia sekä uloslausutun palkkatavoitteen.

– Seuraavaksi meidän on päätettävä, jatkammeko yhteistyön rakentamista. Kaksivuotiset sopimukset tarjoavat harkinta-aikaa päätösten tekemiselle. Nyt on oikea aika käydä perusteellista keskustelua Teollisuusliiton ohella koko liittoperheessä siitä, minkälaista yhteistyötä liitot tekevät sopimuskierrosten aikana. Valmiita ratkaisumalleja ei ole. Kysymys on pitkälti hyvin yksinkertainen: Hyväksymmekö työnantajavetoisen palkkamallin sellaisenaan vai tarjoammeko sille oman vaihtoehdon, Aalto kysyi niin liittokokousedustajilta kuin muilta liitoiltakin.

Teollisuusliiton alkutaival on ollut tapahtumarikas

– Teollisuusliiton alkutaival on ollut tapahtumarikas. Ehkä jopa liian tapahtumarikas. Vakautta, oikeudenmukaisuutta ja työntekijöiden toimeentuloa edistävälle liikkeelle haasteita on matkan varrella riittänyt. Kolmen aiemmin itsenäisen liiton liitto – Teollisuusliitto – on luotsannut itsensä näistä myrskyistä ulos entistä vahvempana.

Liiton suuret resurssit ovat mahdollistaneet paljon. Liittokokouskauden aikana on panostettu niin viestintään kuin esimerkiksi jäsenhankintaan. Aiemmin mainittujen järjestämistoiminnan menestystarinoiden lisäksi on tehty paljon muutakin.

– Olemme luoneet toimivan mallin itsemaksavien jäsenmaksuhäiriöiden korjaamiseen nopealla tahdilla. Jäsenpelastamistoimien kautta on tähän mennessä saatu pelastettua rästieroputkesta jo lähes 26 000 jäsentä.

– Aluetoiminnassa on panostettu kolmen eri liiton kautta yhteen tulleiden jäsenten ja ammattiosastojen verkostoitumiseen ja yhteistyön tiivistämiseen. Monissa tapauksissa tämä on edellyttänyt vanhasta, totutusta toimintamallista irti päästämistä ja uuden kehittämistä. Teollisuusliiton aluetoiminnan organisaatiouudistuksen myötä aluetoiminta otti ison harppauksen kohti jäsenlähtöisempää toimintaa.

– Koulutustoiminnassa merkittävin liittokokouskaudelle osunut uudistus on ollut opintopisteiden saaminen vapaan sivistystyön kansanopistokoulutuksesta. Teollisuusliitto lähti ennakkoluulottomasti järjestelmään mukaan. Ensimmäiset osaamisperusteisesti toteutetut kurssisuoritukset kirjattiin Opetushallituksen Koskitietojärjestelmään vuoden 2022 alkupuoliskolla. Sittemmin lähes kaikki Murikan kurssilaiset ovat halunneet olla hankkimassa opintopisteitä käymistään kursseista. Kurssilaiset voivat hyödyntää opintopisteitä esimerkiksi hakiessaan työ- tai opiskelupaikkaa.

Koronavuodet aiheuttivat merkittävää haittaa koulutusten järjestämiselle ja kursseja jouduttiin perumaan moneen kertaan. Jossain määrin lähikoulutuksen puutteita pystyttiin paikkaamaan verkon kautta järjestettävillä infoluontoisilla lyhytkursseilla. Koronan väistyttyä on Murikka-koulutuksen suoritteissa palattu koronaa edeltävälle tasolle. Myös alueilla järjestettävät viikonloppukoulutukset ja ammattiosastojen tilauskurssit ovat palaamassa hyvälle tasolle.

– Viestinnän osalta uuden liiton ensimmäinen tehtävä oli tehdä liitto tunnetuksi jäsenten ja sidosryhmien keskuudessa sekä laajemmin koko yhteiskunnassa. Teollisuusliitto on nyt tunnettu nimenä, mutta vielä viisi vuotta sitten paljon tunnetumpia olivat sen edeltäjät Metalliliitto, Puuliitto ja TEAM. Liiton oli siis tehtävä selväksi nopeasti, miksi ja keitä varten se on olemassa ja mitä se tavoittelee.

Tavoitteen saavuttamiseksi liitto käytti viestinnässä kaikkia sen käytössä olevia välineitä rinnakkain niiden vahvuuksia hyödyntäen. Paikkansa kokonaisuudessa löysivät esimerkiksi verkkosivut, uutiskirjeet, jäsenlehti, sosiaalinen media ja markkinointi. Verrattuna Teollisuusliiton taustaliittojen toimintaan suurin yksittäinen resursoinnin lisäys kohdennettiin markkinointiin ja liiton brändin rakentamiseen.

Työehtosopimusten merkityksen painottamiseen, jäsenhankinnan edistämiseen ja liiton tunnetuksi tekemiseen tähdänneet kampanjat ovat saaneet myönteistä palautetta. Televisiossa, radiossa, digikanavissa, printissä ja ulkomainontana toteutetusta markkinoinnista on tullut myös kritiikkiä.

– Se kuuluu asiaan. Ongelma olisi, jos kritiikkiä ei tulisi lainkaan, Aalto totesi.