Riku Aalto Teollisuusliiton liittokokouksen avauspuheenvuorossa: Teollisuuden toimintaedellytyksiä tai investointinäkymiä heikentäviä ratkaisuja ei pidä tehdä

Kansainvälisen kilpailun kiristyminen, ylikansalliset tuotantoketjut ja suuryritysten toiminta vaatii myös Teollisuusliitolta kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä ja tehostamista. Kansainvälinen talous vaikuttaa muutenkin toimintaympäristöömme. Energiakriisi, sitä edeltänyt komponenttipula, globaalien logistiikkakustannusten kasvu, seuraavaksi mahdollisesti Yhdysvaltojen pankkikriisi ja Ukrainassa käytävästä sodasta aiheutuvat häiriöt kansainväliseen talouteen näkyvät Suomessa ikävinä yllätyksinä työpaikoilla. Tuotanto saattaa pysähtyä, tilaukset peruuntua, tehdään lomautuksia ja pannaan porukkaa pihalle.

Samalla pitää muistaa, kuinka paljon hyvää kansainvälisen kaupan vapaus Suomelle tuottaa. Meidän on mahdollista hyödyntää korkea osaamisemme ja viedä pienenä maana oman erikoistumisemme mukaisia tuotteita lähes minne tahansa koko maailmassa. Vastaavasti Suomi voi tuoda helposti raaka-aineita ja tuotteita, joita emme itse pysty valmistamaan. Nämä hyödyt tuntuvat usein itsestään selviltä ja normaaleilta osilta arkista aherrusta, joten huomaamme tämän kansainvälisen verkottuneisuuden vasta, kun se ei enää toimi.

Näitä kysymyksiä pohditaan tällä hetkellä varmasti myös Säätytalolla, jossa Petteri Orpon johdolla oikeistopuolueet nyt neuvottelevat uudesta hallituksesta. Julkisuuteen Säätytalolla käydyistä keskusteluista on tihkunut tietoa vain ripotellen. Joka tapauksessa selvää on ainakin kaksi asiaa. Oikeistopuolueet hakevat niin talouden kasvun vahvistamista kuin merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin. Tavoitteet voivat tosin osin olla ristiriidassa ja siksi haluan lähettää muutaman varoituksen sanan tai ystävällisin neuvon Säätytalon puolueille.

Ensiksi, vaikka julkista taloutta tasapainottavia toimia on tehtävä, teknisestä taantumasta ei pidä ajautua itseaiheutettuun lamaan liian kovilla ja etupainotteisilla sopeutustoimilla. Tarpeelliset toimet tulee jaksottaa talouskasvun kannalta järkevällä tavalla koko vaalikauden ajalle ja varmistaa, että Suomen talous kääntyy viimeistään syksyllä pois taantumasta. 2010-luvun finanssikriisiä seurannut pitkittynyt talouden heikko tila johtui ainakin osittain liian laajasta ja väärin ajoitetusta menosopeutuksesta. Toivottavasti näistä virheistä on otettu opiksi.  Onneksi merkkejä paremmasta on jo ilmassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen talous on yllättäen kasvanut alkuvuodesta. Kaksi vuosineljännestä kestänyt tekninen taantuma onkin saattanut jo katketa. Haurasta kasvua ei omin toimin kannata pilata.

Toiseksi, olemme energiakriisin seurauksena suuren teollisen murroksen keskellä. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja pyrkimys omavaraisuuteen keskeisillä teollisuudenaloilla on käynnistänyt siirtymän, joka on tuomassa Suomeen kymmenien miljardien eurojen investoinnit yksityisellä rahalla. Tämä piristysruiske tulee toteutuessaan voimistamaan Suomen talouden ja työllisyyden kasvua merkittävästi etenkin teollisuudessa. Talouden vahvistuminen ja työllisyysasteen nousu ovat parhaita keinoja myös julkisen talouden tasapainottamiseen.

Tulevan hallituksen ei pidä tehdä sellaisia toimia, jotka johtavat näiden investointisuunnitelmien peruuntumiseen tai kohdistumiseen muihin maihin. On myös selvää, ettei energiasiirtymä Suomen osalta voi toteutua pelkästään julkisilla investoinneilla, etenkään kun valtiontaloutemme kamppailee syvän rakenteellisen alijäämän kanssa. Tässä työntekijäpuolen viesti on yhtenevä maan mahtavimpien vuorineuvosten kanssa. Huomasin ilokseni, että Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 15.4.) hieman yli kuukausi sitten Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin lähetti täysin samat terveiset tulevalle hallitukselle.

Herlin myös toivoi, että teollisuuden uudistumisesta ja investointien saamisesta Suomeen löytyisi hallitusta ja oppositiota yhdistävä tarina. Voin vilpittömästi sanoa, että Teollisuusliitto haluaa olla tällaisessa tarinassa mukana.

Tärkeää on myös, että Suomen päätösvallasta omien metsiensä käytön osalta pidetään kiinni. Siinä luotan nyt Säätytalolla neuvottelevien puolueiden harkintakykyyn. Puun ja metsän hyödyntäminen on tärkeä osa suomalaisen teollisuuden nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Suomalainen metsäteollisuus monipuolisine sivuvirtoineen kytkeytyy kiinteäksi osaksi myös muita teollisuuden haaroja, muun muassa petrokemian teollisuutta, kuten hyvin tiedämme.

Teollisen työn arvostus ja osaajapula

Kunnioitus teollisuudessa tehtävää työtä ja teollisuustyöntekijää kohtaan on heikentynyt suomalaisessa yhteiskunnassa. Puhutaan siitä, kuinka työn kautta toteutetaan arvoja ja unelmia. Myös teollisuusliittolaiset toteuttavat arvojaan ja unelmiaan työnsä kautta. He hankkivat elannon pöytään perheilleen. Mahdollistavat lapsilleen harrastukset ja itsenäistymisen. Pitävät rattaat pyörimässä, valot päällä ja takaavat sen, että meillä on varaa tähän hyvinvointiyhteiskuntaan. Sitä ei saa päästää unohtumaan.

Teollisuuden työn arvostuksen ja kunnioituksen vahvistaminen on meidän tehtävämme. Sillä jos me emme pidä ääntä teollisuuden työntekijöiden puolesta, kuka sen sitten tekee? Nuorten hakeutuminen teollisille aloille johtavaan koulutukseen on vähentynyt ja tämä näkyy työpaikoilla pulana ammattitaitoisesta työvoimasta. Kädentaitojen osaaminen on heikentynyt, eikä niitä tällä hetkellä riittävästi painoteta perusopetuksessa keskeisinä työelämässä tarvittavina taitoina. Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen ja tutkintojen lyhentäminen lähettää sen viestin, että kyse on vähäarvoisemmasta osaamisesta ja vähemmän arvokkaista taidoista.

Samaan aikaan teollisuuden yritysten rekrytoinnit ja jopa epätoivoisia muotoja saava osaajien etsintä kertoo, että teollisuuden ammattilaisia tarvitaan kaikilla toimialoilla ympäri koko suomenmaata. Menestyvä teollisuus ja vientisektori ovat ehdoton edellytys sille, että turvaamme hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja saamme myös julkisen talouden tasapainoon.

Haluankin, että lähetämme liittokokouksesta vahvat terveiset Säätytalolle: teollisuuden työ on hyvinvointivaltion edellytys. Teollisen työn arvostusta on lisättävä, eikä teollisuuden toimintaedellytyksiä tai investointinäkymiä heikentäviä ratkaisuja pidä tehdä.

Pidemmän version puheesta voit lukea tästä linkistä.

Lisätietoja:

Riku Aalto
0400 711 072