SAK budjettiriihestä: Hallituksen politiikka syventää pienituloisten ahdinkoa

SAK kritisoi hallituksen ensimmäistä budjettia täysin tilanteeseen sopimattomaksi. Jos käsillä oleva taantuma pahenee, hallituksen toimet pahentavat heikossa asemassa olevien ihmisten ahdinkoa entisestään.

– Muste ei ole ehtinyt edes kuivua hallituksen budjetista, kun on jo alettu puhua uusista leikkauslistoista. Tämä on kohtuutonta, kun hallitusohjelman leikkauspäätösten vaikutuksia ei edes tunneta, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen arvioi.

Pääministeri Orpon lupaukset, joiden mukaan sopeutustoimet eivät muodostuisi kenellekään kohtuuttomiksi, ovat tyhjiä. Talouden synkistä signaaleista huolimatta hallitus ei peräänny työttömyysturvan leikkauksista, työttömyysturvan lapsikorotusten poistosta, asumistuen leikkauksista tai sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä. Hallitus leikkaa pienituloisilta lapsiperheiltä jopa 500 euroa kuukaudessa.

–  Työntekijän toimeentuloa kurjistetaan nyt monelta rintamalta. Kyseessä on arvovalinta, joka osoittaa hallituksen välittävän enemmän suurituloisten ja elinkeinoelämän eduista kuin pienituloisista.

Budjetin pitäisi sisältää myös oikeudenmukaisia veroratkaisuja. Tässä hallituksen budjetissa esimerkiksi verotus kevenee eniten yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaavilla.

Palkanmaksun yhteydessä kerättävien työttömyysvakuutusmaksujen alentaminen ensi vuodelle hyödyttää sekä palkansaajia että työnantajia.

– Ongelmana on, että hallitus budjettipäätöksillään vie työntekijältä osan tästä hyödystä verotuksen kautta, mutta ei työnantajalta. Tämä on korjattava ja kompensoitava jatkossa.

Hallitus on myös toistanut edustavansa ”työlinjaa”, joka väitetysti edistää työllisyyttä ja tekee työnteosta kannattavampaa. Valitettavasti hallituksen esittämät toimenpiteet vievät Suomea kuitenkin päinvastaiseen suuntaan vaikeuttamalla muun muassa osa-aikatyötä tai lyhytaikaisten keikkatöiden tekemistä.

– Orpon-Purran hallitukselle kaikki työ ei selvästikään ole arvokasta, Syvärinen toteaa.

SAK olisi toivonut konkreettisempaa tukea rakennusalan erittäin synkkään tilanteeseen esimerkiksi lisäämällä ARA-tuettua tuotantoa.

Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoituksen tasoa pysyvästi vaalikauden aikana 200 miljoonalla eurolla ja vuonna 2024 peruskoulutuksen rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla. Lisäksi toisen asteen koulutukseen ollaan suuntaamassa 10 miljoonan euron lisärahoitus.

– Opiskelijoiden tuen tarve on toisella asteella kasvanut ja lisäpanostus tulee tältä osin tarpeeseen. Sen sijaan opiskelijoiden toimeentuloon tehtävät leikkaukset vievät pohjaa tavoitteelta nostaa suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa, Katja Syvärinen sanoo.

Vapaa sivistystyö joutuu kohtuuttomien leikkausten kohteeksi. Leikkaukset näyttävät kohdistuvan etenkin opintokeskuksiin ja odotettavissa on irtisanomisia ja jo sovittujen kurssien peruuntumisia. Aikuiskoulutustuen käsittämättömästä lakkauttamispäätöksestä hallitus pitää härkäpäisesti kiinni. Päätös vähentää radikaalisti aikuisten osaamistasoa ja vaikeuttaa työvoimapulaa sekä heikentää työssä jaksamista.