KategoriatTutkimustoiminta Kirjoitettu

Tulehdus leviää työmarkkinoilla – talouden ja työllisyyden näkymät helmikuulta 2024

Viimeisen kahden vuoden aikana Teollisuusliiton jäsenten työttömyys on pysytellyt koronavuosia alhaisemmalla tasolla. Alkuvuonna tilanne voi kuitenkin kääntyä huonompaan suuntaan, mikäli tulehtunutta työmarkkinatilannetta ei saada rauhoittumaan.

Teollisuusliiton jäsenten työllisyys parani helmikuussa. Tammikuun korkeat työttömyysluvut johtuivat näin osin normaalista suhdannevaihteluista. Tammikuussa 2024 oli työttömiä ja lomautettuja liiton jäseniä yhteensä lähes 15 800 ja helmikuussa vajaat 14 400.

Helmikuun lopussa teollisuusliittolaisia oli työttömänä 7 064. Kokoaikaisesti lomautettuna oli noin 5 200 ja osa-aikaisesti lähes 2 100 jäsentä. Kun helmikuun lukuja verrataan edelliseen kuukauteen, kokoaikaisten lomautusten (-1 220) ja osa-aikaisten (-155) lomautusten määrät vähenivät.

– Lomautusten määrän kasvu syksyn 2023 mittaan johtui yritysten hiipuvista tilausmääristä. Yritykset myös käyttivät heikentynyttä taloustilannetta syynä lomautuksille, selvittää tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

Tammikuussa 2024 teollisuusliittolaisten osuus kaikista Suomessa kokoaikaisesti lomautetuista oli 15 prosenttia. Teollisuusliiton jäseniä oli noin kuudesosa kaikista kokoaikaisesti lomautetuista.

Koko maan työllisyystilanne

Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa työllisyysaste oli edelleen korkea. 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 77,7 prosenttia. Työllisiä oli tammikuussa yhtä paljon ja työttömiä hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Puolestaan 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 7,7 prosenttia tammikuussa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan Suomessa oli tammikuussa työttömiä työnhakijoita noin 291 000. Heistä kokoaikaisesti lomautettuja oli 35 000.

Teollisuuden työllisyys voi heiketä selvästi, jos ja kun työnantajat ryhtyvät vastatoimiin duunariliittojen työtaisteluille. Työnantajapuoli on jo ohjeistanut, että palkanmaksu voidaan lopettaa heti niissä yrityksissä, joihin työtaistelut osuvat suoraan tai välillisesti.

– Työllisyysluvut tulevat heikkenemään, jos palkatta jäävistä tulee työttömiä työnhakijoita ja lomautukset yleistyvät. On kuitenkin epävarmaa, moniko yritys noudattaa työnantajaliittojen ukaasia, toteaa tutkimuspäällikkö Anttila.

Vaikutukset talouteen

Maaliskuun kahden viikon mittaiset lakot uhkaavat venyä, jos tilanne ei ratkea eikä neuvotteluihin ryhdytä. Lakkoviikot laskevat yritysten tuloksia ja bruttokansantuotetta (BKT). Teollisuusliiton tutkimusyksikkö arvioi, että vaikutukset kasvavat nopeasti lakkojen toisella viikolla.

– EK arvioi lakkoilun maksaneen tähän mennessä lähes 1 miljardin, mitä voi pitää korkeana arviona. Työtaistelujen ja työsulkujen pitkittyessä lasku kasvaa tätä suuremmaksi, sanoo erikoistutkija Timo Eklund.

Hallituksen ajamat ja eduskunnan sinetöimät työelämämuutokset heikentävät työehtoja pysyvämmin. Tämä ennakoi erittäin vaikeita tes-neuvotteluja tulevilla kierroksilla.

Ensimmäisellä lakkoviikolla Paperiliitto irtisanoi UPM:n kanssa solmimansa sopimukset. Mikäli tilanne ylikuumenee, voidaan muitakin työehtosopimuksia irtisanoa. Silloin ei enää ole työrauhavelvoitetta.

Teollisuusliiton Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarja ilmestyy kuukausittain.

14.3.2024 ilmestyneen helmikuun diasarjan löydät tästä.

Lisätietoja