Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteet julki: Euroopan unionista entistä vahvempi työntekijöiden puolustaja

Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteissa Euroopan unioni on vahva ja edelleen kehittyvä talousalue, jonka ytimessä on työntekijöiden aseman puolustaminen. EU-vaaleissa suomalaiset pääsevät vaikuttamaan, millaisessa Euroopan unionissa haluamme elää ja tehdä työtä. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta muistuttaa, että viime vuosina keskeiset työntekijöiden aseman ja oikeuksien parannukset ovat tulleet kotimaan sijasta Euroopan unionista.

– Suomessa ei olla vielä täysin havahduttu tähän muutokseen. Maan hallitus heikentää työntekijöiden asemaa ja oikeuksia. Samaan aikaan Euroopan unionista on tulossa yhä vahvemmin työntekijöiden aseman, oikeuksien ja toimeentulon puolustaja. Kesäkuun eurovaalit ovat Suomessa töitä tekevälle kenties historian tärkeimmät eurovaalit. Voisi jopa sanoa, että suomalaisilla työntekijöillä on Painava Syy äänestää tulevissa vaaleissa, toteaa yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta.

Teollisuusliitto katsoo, että EU:n merkitys työntekijöiden oikeuksien puolustajana ja kehittäjänä koko unionin alueella on kasvamaan päin. Muutosta vauhdittaa työvoiman vapaa liikkuvuus sekä työperäisen maahanmuuton lisääntyminen unionin alueella.

Työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen ja työperäisen maahanmuuton lisääntymiseen liittyy sosiaalista polkumyyntiä. Ilmiö tarkoittaa väärinkäytöksiä, jotka mahdollistavat hyväksikäytön ohella vilpillisen kilpailun työntekijöiden oikeuksien ja toimeentulon kustannuksella. Sosiaalisesta polkumyynnistä kärsivät ensisijaisesti työntekijät itse, mutta myös EU:n sisämarkkinoilla toimivat vastuulliset yritykset.

Teollisuusliiton näkökulmasta sisämarkkinoiden toimivuuden vahvistaminen edellyttää EU:lta toimenpiteitä, jotka vähentävät työntekijöihin kohdistuvaa hyväksikäyttöä. Tavoitteena täytyy olla myös se, ettei työvoiman vapaata liikkuvuutta käytetä hyväksi työehtojen heikentämiseen kansallisella tasolla. Työntekijöitä edustavilla ammattijärjestöillä on oltava keskeinen rooli työmarkkinoita koskevassa lainsäädäntövalmistelussa.

Vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä

Kuluvalla parlamenttikaudella Euroopan unioni on edistänyt vihreää siirtymää. Tulevalla kaudella on tärkeää jatkaa Von der Leyenin komission linjaa vihreän siirtymän edistämisestä. EU-tasolla ei tule tinkiä asetetuista ilmastopoliittisista tavoitteista. Se on ilmaston ja ympäristön ohella tärkeää myös teollisuuden yritysten kannalta. Ilmastopolitiikka ei voi olla poukkoilevaa, vaan sitä on tehtävä pitkäjänteisesti. Muutokset ilmastotavoitteissa vaarantaisivat niin suunnitellut investoinnit kuin niiden yritysten toiminnan, jotka toimivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yhtä lailla tavoitteista kiinnipitäminen on tärkeää myös suomalaisen ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi tulevaisuudessa.

– Vihreä siirtymä ei kuitenkaan voi kaatua pieni- ja keskituloisten harteille heikentäen heidän toimeentuloansa ja ostovoimaa. Siksi siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti ja työntekijöiden etu edellä. Tämä on tärkeää, jotta siirtymän edistämiselle saadaan mahdollisimman laaja tuki ja hyväksyntä eurooppalaisten työntekijöiden keskuudessa, muistuttaa Teollisuusliiton teollisuuspoliittisesta valmistelusta vastaava ulkoisen viestinnän päällikkö Antti Malste.

Strategisen autonomisen vahvistaminen

Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä Teollisuusliitto esittää EU:n strategisen autonomian vahvistamista seuraavalla parlamenttikaudella. Strategisella autonomialla tarkoitetaan Euroopan unionin kykyä toimia itsenäisesti ilman vahingollisia riippuvuussuhteita muista markkina-alueista ja suurvalloista. Muutos vahvistaa eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa EU:ta ei saa, eikä voi irrottaa globaaleista tuotantoketjuista.

– Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja teollisuuden kannalta on tärkeää, että unionin alueella turvataan kriittisten materiaalien sekä teknologioiden saatavuus ja toimivuus kaikissa olosuhteissa. Käytännössä se tarkoittaa materiaaliriippuvaisuuden vähentämistä EU:n ulkopuolisista maista, erityisesti Kiinasta, toteaa Antti Malste.

EU:n laajentuminen

Euroopan unioni päätti viime vuonna aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Muita mahdollisia jäsenmaita ovat Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia sekä Bosnia ja Hertsegovina. Jäsenyysneuvotteluiden aloittaminen uusien jäsenmaiden kanssa tarkoittaa sitä, että EU:n laajentuminen nousee seuraavalla parlamenttikaudella yhdeksi olennaisimmista kysymyksistä.

Jäsenyysneuvotteluiden edetessä on pidettävä huolta siitä, että jäsenmaat täyttävät jäsenyyskriteerit etenkin ammattiliittojen aseman ja työntekijöiden oikeuksien osalta. Uusia jäsenmaita hyväksyttäessä ei jäsenyyskriteereissä saa tinkiä EU:n työelämän vähimmäisnormeista. Näiden kriteerien toteutumisen arvioinnissa tulee työntekijöitä edustavilla ammattijärjestöillä olla olennainen rooli.

– On kaikkien Euroopan unionin työntekijöiden etu, että uusiin jäsenmaihin kehittyy toimintakykyinen ammattiyhdistysliike. Tähän tarvitaan toimenpiteitä niin Euroopan unionilta kuin aktiivisuutta ja tukea muilta eurooppalaisilta ammattiliitoilta, toteaa Teollisuusliiton yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Mikko Koikkalainen.

Voit tutustua Teollisuusliiton EU-vaalitavoitteisiin tarkemmin täällä.

Lisätietoja

• Yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta, 050 574 1430