Saavutusten ja haasteiden vuosi
Teollisuusliiton vuotta 2023 värittivät liittokokous, eduskuntavaalit ja kamppailu maahan valitun oikeistohallituksen toimia vastaan.
Kevätkokouksessaan 29.–30.5. Teollisuusliiton valtuusto hyväksyi vuoden 2023 vuosikertomuksen.
Vuonna 2023 Teollisuusliiton toimintaympäristö oli taloudellisesti haastava, sillä Suomen bruttokansantuote laski 0,5 prosenttia. Voimakas inflaatio ja korkojen nousu hillitsivät talouskasvua, mikä vaikutti erityisesti rakentamiseen ja teollisuuteen. Teollisuustuotanto väheni hieman, ja kehitys vaihteli toimialoittain.
Metalliteollisuus saavutti ennätystasoja, kun taas metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus kärsivät. Maatalousala kamppaili heikon sadon kanssa, mutta kustannuskriisi helpotti hieman. Työmarkkinoilla työllisyysaste pysyi korkeana, mutta rakennusalan ongelmat heijastuivat loppuvuonna kasvaneeseen työttömyyteen ja lomautuksiin.
Ensimmäiset liittokokousvaalit onnistuivat
Vuosi 2023 oli Teollisuusliitolle historiallinen, sillä liitto järjesti ensimmäiset liittokokousvaalinsa. Vaalit pidettiin 10.–31. maaliskuuta, ja niissä äänestysaktiivisuus oli kiitettävät 43,2 %. Äänestyksen tuloksena valittiin 442 liittokokousedustajaa.
Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien vaaliliiton Yhteistyön Tekijöiden ehdokkaat keräsivät liittokokousvaalien annetuista äänistä 64,2 prosenttia ja saivat 289 edustajapaikkaa. Vasemmiston ja sitoutumattomien Teollisuusliiton Vaikuttajat -vaaliliitto sai annetuista äänestä 35,7 prosenttia ja 153 liittokokousedustajaa.
Varsinainen liittokokous pidettiin toukokuussa Tampereella, missä hyväksyttiin liiton uusi strategia ja päivitettiin säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Riku Aalto ja varapuheenjohtajaksi Turja Lehtonen.
Vuoden 2023 liittokokous toteutettiin ensimmäistä kertaa täysin sähköisesti. Tämä paperiton kokous oli osa liiton laajempaa digitaalisten järjestelmien uudistamistyötä. Kokousjärjestelyt, äänestykset ja puheenvuoropyynnöt hoidettiin sähköisillä sovelluksilla, mikä sujui hyvin ja oli linjassa liiton digitaalisen kehitystyön kanssa.
Maan hallitus haastoi ay-liikkeen
Toimintavuoden huhtikuussa järjestetyissä eduskuntavaaleissa Teollisuusliitto kampanjoi voimakkaasti eduskuntavaaleissa ja pyrki aktivoimaan jäseniään. Käsi pois mun taskusta -kampanja sai lähes 37 000 jäsentä tekemään äänestyslupauksen. Kampanjan teemat, kuten kiky-maksujen palautus työnantajien maksettaviksi ja lakko-oikeuden suojaaminen, nousivat vaalikeskusteluissa esille.
Eduskuntavaalien jälkeen muodostettu oikeistohallitus aiheutti merkittävän haasteen Teollisuusliitolle. Hallitusohjelmaan kirjattiin lukuisia sosiaaliturvan ja työlainsäädännön heikennyksiä, joita lähdettiin ripeästi toteuttamaan. Kolmikantaneuvottelut eivät tuottaneet aitoa vuoropuhelua, mikä johti työelämän heikennyksiä vastustaviin mielenilmauksiin.
Hallitusohjelman linjaukset saivat ammattiliitot yhdistämään voimansa. Syksyllä 2023 nähtiin useita poliittisia Painava syy -mielenilmauksia, jotka jatkuivat vuoden 2024 puolelle. Teollisuusliitto korosti kampanjassaan erityisesti työntekijöiden oikeuksien puolustamista ja vastusti hallituksen sosiaaliturvan leikkauksia.
Loppuvuodesta 2023 maan hallitus asetti ohjausryhmän valmistelemaan Suomen teollisuuspoliittista strategiaa. Teollisuusliitto osallistui työhön ja julkaisi omat linjauksensa, pitäen hallituksen strategiaa kestävänä, joskin kunnianhimottomana.
Työmarkkinatoiminta ja järjestöllinen vahvuus keskiössä
Teollisuusliitto jatkoi työmarkkinatoimintansa kehittämistä, painottaen yleissitovuuden turvaamista, luottamushenkilöstön vahvistamista ja neuvottelutoiminnan kehittämistä. Liitto pyrki turvaamaan työntekijöiden etuja ja oikeuksia erityisesti haastavassa taloudellisessa ympäristössä.
Yleissitovien työehtosopimusten merkitys korostui entisestään vuoden aikana. Työnantajapuolen yritykset siirtyä yrityskohtaiseen sopimiseen sekä uuden hallituksen suunnitelmat heikensivät yleissitovuuden asemaa. Teollisuusliitto pyrki vastaamaan tähän haasteeseen asettamalla strategisia tavoitteita, jotka vahvistavat yleissitovuuden asemaa työmarkkinoilla. Liitto kartoitti yritysten halukkuutta neuvotella uusia valtakunnallisia työehtosopimuksia erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden toimialoilla, mutta kartoitus ei tuottanut toivottuja tuloksia.
Järjestöllinen vahvuus oli edelleen yksi Teollisuusliiton keskeisistä painopisteistä. Vuonna 2023 liitto jatkoi järjestämiskampanjoitaan, joilla pyrittiin parantamaan järjestöllistä tilaa erityisesti yli 50 työntekijän työpaikoilla. Kampanjoiden tavoitteena oli vahvistaa edunvalvontaa ja luoda paremmat lähtökohdat työehtosopimusneuvotteluille.
Teollisuusliitto panosti vuoden aikana merkittävästi luottamushenkilöverkoston kehittämiseen ja työpaikkojen työsuojeluorganisaatioiden parantamiseen. Liitto järjesti useita koulutuksia ja työympäristöpäiviä eri puolilla Suomea, joissa keskityttiin työpaikkojen turvallisuusyhteistyön kehittämiseen ja työsuojelun tason nostamiseen. Lisäksi liiton järjestöllinen vahvuus ja jäsenten valmius järjestöllisiin toimenpiteisiin antoivat selkänojan neuvotteluille ja edunvalvonnalle.
Tilinpäätös ja ammattiosastojen esitykset
Vuosikertomuksen lisäksi Teollisuusliiton valtuusto vahvisti kevätkokouksessaan vuoden 2023 tilinpäätöksen.
Teollisuusliiton tilinpäätös 2023 osoittaa 16,2 miljoonan euron ylijäämän. Varsinaisen toiminnan ja varainhankinnan jälkeinen kulujäämä oli -29,3 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 696 914 731 euroa.
21 ammattiosastoa teki valtuustolle yhteensä 44 esitystä. Valtuuston vastaukset toimitetaan suoraan esitykset tehneille ammattiosastoille.