Turja Lehtonen Teollisuusliiton valtuustossa: Etenkin työehdoista sopiminen on ensisijaisesti voimalaji

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen piti tänään keskiviikkona 29.5. puheen liiton valtuuston kevätkokouksessa Vantaalla. Kokous on nykyisen valtuuston ensimmäinen kevätkokous.

Strategia ohjaa liiton toimintaa

Lehtonen muistutti puheensa kärkeen valtuuston tärkeimpänä käsiteltävänä asiana olevan strategian merkityksestä.

– Strategia ohjaa liiton keskustoimistoa ja koko toimintaamme. Valtuutettujen yksi tärkeimmistä tehtävistä on valvoa ja seurata strategian toteuttamista ja toteutumista.

Strategiassa on neljä kokonaisuutta, jotka ovat työmarkkinatoiminta, järjestöllinen vahvuus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja mahdollistajat. Lehtonen totesi puheessaan, kuinka ne kaikki ovat osoittaneet menneen talven aikana merkityksensä.

Varapuheenjohtaja toivoi valtuuston jäseniltä rohkeutta arvioida liiton toimintaa sekä kattavaa keskustelua aiheesta. Hänen mielestään keskustelu on siksikin erityisen tärkeää, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä vaikuttaa olevan muutostilassa.

– Olen peräänkuuluttanut koko ay-liikkeeltä pohdintaa siitä, mikä on tulevaisuutemme. Mikä yhteistyökykymme tulevaisuudessa? Mikä on visiomme siitä, kuinka tulevaisuudessa hoidamme parhaalla mahdollisella tavalla palkansaajien etujen puolustamisen?

– Mikäli yhteistä visiota ei ole, on meillä Teollisuusliitossa joka tapauksessa sellainen oltava ja sitä pohdittava. Tässä pohdinnassa olennainen työkalu on liittomme olemassa oleva strategia, Lehtonen linjasi.

Liitto on juuri niin vahva kuin sen jäsenet ovat

Lehtonen halusi paneutua puheessaan erityisesti yhteen strategian osa-alueeseen; järjestölliseen vahvuuteen, jonka kulmakiviä ovat järjestäytyminen, jäsenhankinta ja järjestäytymisaste.

– Hyvä keskusteluyhteys päättäjiin sekä työmarkkinaosapuoliin ovat tärkeitä asioita, kun puolustamme työehtosopimuksiin perustuvaa työmarkkinajärjestelmää, jäsentemme toimeentuloa ja oikeuksia, mutta tämä kaikki ja etenkin työehdoista sopiminen on ensisijaisesti voimalaji.

– Tämä tarkoittaa sitä, että ammattiyhdistysliikkeen ja Teollisuusliiton tavoite on aina tuloksekas sopiminen ja hyvä sopimus. On aina ollut ja tulee aina olemaan. Mutta, kuten viimeaikaisista työnantajien kommenteista voi huomata, työnantajapuolen halu sopia asioista ammattiyhdistysliikkeen kanssa ei ole vahva. Eikä sopimishalua ole ollut myöskään maan hallituksella. Tämä edellyttää järjestäytymistä ja kykyä myös työtaistelutoimiin, uskallusta työtaistelutoimiin, jos niille on tarve, Lehtonen niittasi.

Lehtosen mukaan sopimiseen ei löydy lainkaan haluja, jos toisella puolella ei ole vahvoja ammattiliittoja, muistuttaen Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarton kommenteista Helsingin Sanomissa.

– Mutta korostan, silti me lähdemme aina neuvottelemaan mielessä onnistunut ja tyydyttävä sopimus. Myös työnantajapuolen tarpeet huomioiden.

– Kaiken tämän edellytys on ammattiliitto, johon työntekijät haluavat liittyä. Ammattiliitto, joka kouluttaa luottamushenkilöitään ja joka tukee jäseniään edunvalvontatyössä. Ja mikäli paikallinen sopiminen jollain muotoa etenee, ei tarve tälle koulutustoiminnalle ja edunvalvontatyön tukemiselle ainakaan tule vähentymään!

Liiton kaiken toiminnan taustalla on se tosiasia, että sen sopimusaloilla on vahva järjestäytymisaste.

– Teollisuusliiton strategiassa tavoitteeksi onkin asetettu, että Teollisuusliitolla on tämän liittokokouskauden päättyessä enemmän jäseniä ja korkeampi järjestäytymisaste, kuin vuonna 2022. Aktiivinen ja vahva toiminta työpaikoilla on meidän parhaimpia käyntikorttejamme. Se on tärkein keino osoittaa ammattiliiton merkitys ja vahvistaa järjestäytymistä.

EU-historian kenties tärkeimmät vaalit

Lehtonen otti puheessaan kantaa myös EU-vaaleihin, joiden ennakkoäänestys käynnistyi valtuuston alkamisaamuna.

– Kesäkuussa Suomessa ja jokaisessa EU-jäsenmaassa järjestetään Euroopan parlamentin vaalit. On sanottu, että nämä ovat kenties EU:n historian tärkeimmät vaalit. Aivan varmasti näin on ainakin suomalaisen työntekijän kannalta.

Lehtonen muistutti, että koko Euroopan unionin peruslähtökohta työelämän kehittämisessä ja työmarkkinapolitiikassa on hienosti sanottuna ”työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu”. Käytännössä tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että työmarkkinaosapuolet, eli työnantajien ja työntekijöiden asema tunnustetaan, tiedostetaan ja sitä vahvistetaan. Työelämää, työlainsäädäntöä ja työmarkkinajärjestelmää kehitetään ensisijaisesti työmarkkinaosapuolten keskinäisen yhteistyön pohjalta.

Vuonna 2022 Euroopan unioni hyväksyi minimipalkkadirektiivin. Sen tavoitteena on ollut lisätä riittäviä lakisääteisiä vähimmäispalkkoja ja laajentaa työehtosopimuksia. Direktiivin mukaan jäsenmaan on laadittava suunnitelma työehtosopimisten kattavuuden lisäämiseksi, mikäli kattavuus on alle 80 prosenttia työvoimasta.

– Mutta mitä tekee Suomen hallitus? Sen tavoitteena on heikentää työehtosopimusten kattavuutta. Kaikki sen työmarkkinaratkaisut vievät suuntaan, jossa työehtosopimusten kattavuus ja yleissitovuus heikkenevät. Ja tämä on elinkeinoelämän ja työnantajien etujärjestöjen julkilausuttu tavoite, hän jyrähti.

– Suomen suunta ei ole pohjoismainen. Eikä se ole eurooppalainen. Hallituksen työmarkkinakompassi on sekaisin, Lehtonen jatkoi tarjoten suunnistusapua Suomen hallitukselle, joka ei tiedä, missä on pohjoinen ja etelä tai itä ja länsi.

– Tässä yksi osoitus siitä, kuinka tärkeäksi Euroopan unioni on tullut palkansaajien kannalta. Ja tämän vuoksi meistä jokaisen on todella tärkeää äänestää vaaleissa puolentoista viikon kuluttua.

Laitaoikeistolle huutia

Lehtonen antoi puheessaan huutia eurooppalaiselle laitaoikeistolle, jota hänen mukaansa yhdistää kolme asiaa.

– Ensimmäisenä viha vapaata ja demokraattista mediaa kohtaan. Toisena epäluottamus ja halu lopettaa riippumaton oikeuslaitos. Ja vaikka tämä asia ei saa julkisuudessa huomiota, kolmantena laitaoikeistoa yhdistää vapaan ja järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen laaja vastustus. Vaikka laitaoikeisto pyrkii monissa Euroopan maissa vetoamaan pienituloisiin palkansaajiin, se vastustaa heidän oikeuksiaan ja ammattiyhdistysliikettä. Kaikissa merkittävissä työntekijöitä koskevissa äänestyksissä EU-parlamentissa laitaoikeiston tuki työntekijöille on hyvin vähäistä tai olematonta.

Varapuheenjohtaja totesi, että meille kaikille on äärimmäisen tärkeää, että Euroopassa ei toistuisi se, mikä on tapahtunut Suomessa. Vaaleissa on käytännössä kahdenlaisia ehdokkaita. Toiset kannattavat työntekijöiden oikeuksia, vakaita työmarkkinoita ja sopimista työmarkkinoilla. Toiset taas haluavat polkea työntekijöiden oikeuksia, heikentää palkkatasoa, polkea ammattiyhdistysliikettä ja rikkoa sopimiseen perustuvat työmarkkinat.

– On sanomatakin selvää, millaisten ehdokkaiden takana meidän tulee olla!

Syksyllä käydään työmarkkinakierros

Ensi syksynä alkaa merkittävä työmarkkinakierros. Lehtonen tiivisti työmarkkinakierroksen tilanteen seuraavasti.

– Elinkustannukset ovat kohonneet, työntekijöiden reaaliansiot laskeneet ja samaan Suomen kilpailukyky on hyvä. Näiden tekijöiden rinnalla mennyt talvi on heikentänyt palkansaajaliikkeen luottamusta hallitusta ja työnantajia kohtaan. Etenkin tätä luottamusta heikentää se, millaista paikallisen sopimisen mallia hallitus elinkeinoelämän käskytyksellä ajaa.

Lehtonen alleviivasi, että oikeutus palkkatason ja työntekijöiden turvan parantamiselle on vahva. Samalla hän ennakoi, ettei työmarkkinakierroksesta tule helppo ja edessä voi olla raskaskin talvi. Neuvotteluissa tulee olemaan paljon haasteita. Teollisuusliittoa, sen johtoa, pääluottamusmiehiä ja jäseniä tullaan koettelemaan.

– Media tulee olemaan luultavasti kriittinen meitä kohtaan. Mutta muistutan teitä siitä, että menneen talven aikana kansalaisten enemmistön tuki oli ammattiyhdistysliikkeen ja lakkojen puolella.

Puheensa lopuksi Lehtonen muistutti, kuinka liiton jokainen jäsen ja työehtosopimus on yhtä tärkeä.

– Teollisuusliitto perustettiin 2017. Tällöin tavoitteemme ja jopa lupauksemme oli antaa leveämmät hartia jäsenistölle. Uskon, että tämä on saavutettu. Mutta voimme yhä vahvistaa rivejämme. Kuten tulisi koko ammattiyhdistysliikkeen tehdä. Niin SAK:n sisällä kuin kaikkien kolmen keskusjärjestön välillä. Jokainen jäsenemme on yhtä tärkeä ja jokaista tarvitaan! Yhtenäinen liitto mahdollistaa tämän, kunhan vain pidämme tämän mielessä. Siinä myös teistä jokaisella on tärkeä tehtävä ja vastuu, hän päätti.