Heinäkuussa 5 000 lomautettua vähemmän
Vuoden 2024 ensimmäisellä puolikkaalla työttömien teollisuusliittolaisten määrä on vähentynyt selvästi. Tammikuussa työttömänä oli noin 7 150 jäsentä ja heinäkuussa noin 5 750. Kuluvan vuoden mittaan lomautettujen jäsenten määrä on pudonnut vielä reippaammin. Tammikuussa lomautettuna oli 8 700 jäsentä, heinäkuussa 3 700.
– Erityisesti kokoaikaiset lomautukset ovat vähentyneet roimasti. Lomautukset liittyvät heikkoon suhdanteeseen, joten töihin palaaminen ennakoi kyllä parempia aikoja, selventää tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Merkkejä työllisyysnäkymien kohenemisesta on näin ollen ilmassa. Teollisuusliittolaisista useat työskentelevät suurten yritysten palveluksessa. Niiden tuotannon koheneminen antaa työtä myös alihankkijayrityksissä työskenteleville. Teollisuuden saamien uusien tilausten määrä sinetöi lopulta työllisyyskehityksen.
– Melkein vuoropäivin tulee viestiä käänteestä parempaan ja sen lykkääntymisestä. Tosiasiassa teollisuudessa on mahdollisuus voimakkaaseen kasvuun heti, kun maailmankauppa ja investoinnit piristyvät. Kilpailukyky on kunnossa ja tehtailla on vapaata kapasiteettia, toteaa erikoistutkija Timo Eklund.
Työttömyys kurittaa eniten metalliväkeä
Heinäkuussa työttömänä oli 3 174 metallialan jäsentä. Metallialojen työttömyysluvuissa ei ole tapahtunut suurta vuosimuutosta (+270) verrattuna heinäkuuhun 2023. Vuosimuutos on ollut vähäinen myös muilla isommilla aloilla: mekaanisessa metsäteollisuudessa (+14), puusepänteollisuudessa (+61) ja muovi- ja kemiantuoteteollisuudessa (+45).
Samana pysyttelevät määrät voivat kertoa myös muusta. Tällöin esimerkiksi jonkin tuotantolaitoksen alasajon tai henkilöstövähennysten vuoksi työttömäksi jääneet eivät ole löytäneet uutta työtä.
– Huolestuttavaa on, jos suhdannetyöttömyys jämähtää rakenteelliseksi työttömyydeksi. Viitteitä tästä on. Suomessa on pitkäaikaistyöttömien määrä vuodessa kasvanut: kesäkuussa heitä oli jo 95 300. Yli 2 vuotta yhtämittaisesti työttömänä oli ollut 51 700, toteaa Anu-Hanna Anttila.
Työllisyysasteen trendiluku laskenut
Koko maassa työllisyystilanne näyttää olevan heikompi kuin teollisuusliittolaisilla keskimäärin. Kesäkuussa työllisyysasteen trendi oli 76,9 %, kuten myös huhti- ja toukokuussa. Näin alhainen trendiluku on ollut edelliskerran 2021 syyskuussa, jolloin elettiin vielä korona-aikaa.
Työllisyys ei parane eikä työllisyysaste Suomessa nouse ilman hallituksen työllisyystoimia. Sellaisia ei ole nähty. Työpolitiikan osalta on julkisuudessa puhuttu työvoiman hallinnoinnin kieltä, mitä mikäkin maksaa ja millä taholla on vastuu työllisyysasioista.
Apua ei työllisyysasteen nostamiseen löydy ulkomailtakaan. Viime vuosina työllisyysastetta ovat nostaneet nimittäin muualta Suomeen töitä tekemään tulleet. Ulkomaalaisten työntekijöiden määrä tulee vähenemään, jos hallitus kiristää täällä työskentelyn ehtoja entisestään.
Teollisuusliiton Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarja ilmestyy kuukausittain. Elokuun diasarjan löydät tästä linkistä ja aiemmat diat täältä.
Lisätietoja:
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
- erikoistutkija Timo Eklund