Riku Aalto valtuustossa: Teollisuusliitto on työehtosopimusneuvotteluissa paljon vartijana

Teollisuusliiton valtuusto on koolla Helsingissä. Kokouksen avauspuheenvuorossaan liiton puheenjohtaja Riku Aalto kuvasi valtuustopuheessaan työehtosopimusneuvottelukierroksen hankalaa tilannetta.

– Korkea inflaatio ja edellisvuosien maltilliset palkankorotukset ovat luoneet tilanteen, jossa työntekijöiden ostovoima laskenut historiallisen nopeasti.

Aalto totesi, että maan hallituksen työelämäheikennykset purkavat osaltaan niitä turvaverkkoja, jotka ovat tukeneet ihmisiä työttömyyden iskiessä.

– Vaikka inflaatio ei ole viime vuosien lukemissa, ja korot ovat kääntyneet laskuun, ei syntynyt kuoppa ostovoimaan ole kadonnut minnekään.

Teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuneet kaksi kuukautta

Työehtosopimusneuvottelut uudesta teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta alkoivat reilut kaksi kuukautta sitten työnantajapuolen kanssa.

Aallon mukaan muutenkin haasteellisesta neuvottelutilanteesta entistä vaikeamman teki se, että neuvottelut päästiin aloittamaan monta kuukautta tavallista myöhempään.

– Taustalla on osaltaan hallituksen esityksen paikallisesta sopimisesta aikataulu. Koska lakiesityksen sisällöllä on erittäin suuri merkitys työehdoista sopimisen tulevaisuudelle Suomessa, oli tärkeää saada käsitys esityksen sisällöstä ennen neuvotteluiden aloittamisesta.

– Tämä tarkoitti joka tapauksessa sitä, että neuvotteluihin käytettävissä oleva aika ennen nykyisen sopimuksen päättymistä jäi lyhyeksi.

Neuvotteluiden käynnistyttyä kävikin melko nopeasti selväksi, että helppoa ei totisesti ole.

– Kahden kuukauden lähes paikallaan polkemisen jälkeen totesimme, että ainoa keino millä voimme saada edistettyä tilannetta, on turvautua työtaisteluihin.

Historiallinen ilmoitus palkankorotustarpeesta

Toissa viikon keskiviikkona SAK:laiset liitot kertoivat julkisuuteen koordinoidusta tavoitteesta palkankorotuksille tällä neuvottelukierroksella.

– Ilmoitus oli historiallinen. Koskaan ennen emme ole kertoneet julkisesti tavoittelemaamme numeroa, Aalto totesi.

– Tästä seuraa luonnollisesti kysymys, että miksi sitten tällä kertaa päätettiin näin menetellä?

Aalto totesi, että suomalaiset työmarkkinat ovat olleet murroksessa aina siitä saakka, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti vuonna 2007 lopettavansa keskitettyjen ratkaisuiden tekemisen.

Hänen mukaansa matka tähän pisteeseen on ollut mutkikas ja täynnä erilaisia käänteitä, mutta käytännössä isossa kuvassa merkittävää on se, että on siirrytty toimialakohtaisiin ratkaisuihin, joissa vientiteollisuuteen sovittavat ratkaisut ovat määrittäneet niin sanotun yleisen linjan.

– Tämä on tietenkin teille kaikille tuttua asiaa, mutta muutos liittyy olennaisella tavalla siihen, miksi palkankorotustavoitteesta kerrottiin julkisesti.

Aallon mukaan työnantajat ovat koordinoineet tiiviisti omia neuvotteluitaan jo vuosia. Myös SAK:n piirissä yhteistyötä on tiivistetty vuosien varrella, tällä kertaa entistä enemmän.

–Koordinaatio on toiminut hyvin, ja olemme saaneet vahvistettua liittoperheen sisäistä yhteistyötä merkittävästi.

– Korostan, että työnantajapuolen harjoittaman voimakkaan koordinaation vuoksi on erittäin tärkeää, että myös työntekijäpuolella asioiden yhdessä tekemistä ja miettimistä, Aalto jatkoi.

Osana tiivistettyä koordinaatioita SAK:n hallitus päätti, että palkankorotustavoitteesta kerrotaan julkisesti. Tavoitteeksi asetettiin 10 prosentin korotukset kahdelle vuodelle.

Tavoitteen taustalla on ostovoimakuopan täyttäminen sekä se, että Teollisuusliitto on tehnyt tämän syksyn aikana lukuisia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, joiden kustannusvaikutus on lähellä ilmoitettua korotustavoitetta.

– Koska näiden sopimusten yhteydessä on sovittu, ettei yksityiskohtaisesti yritysten palkkaratkaisusta kerrota julkisuuteen, voin todeta tehdyistä sopimuksista sen, että niissä palkankorotukset kahdelle vuodelle ovat pääasiassa 7–9 prosentin haarukassa, Aalto avasi tilannetta.

Tavoite on perusteltu eikä vaaranna kilpailukykyä

– Tavoitteemme ei siis suinkaan ole jostain toisesta maailmasta, vaan se vertautuu jo tällä kierroksella tehtyihin sopimusratkaisuihin. Se on suoraan meidän jäsenten arjesta. Se pohjautuu sille, että jokaisella meidän jäsenellämme olisi edes pikkaisen helpompi selvitä laskuista, ruokakaupasta ja bensatankilta ilman pelkoa rahojen riittävyydestä.

– Samaan aikaan tavoitteemme pohjautuu arvioon siitä, millaisille palkankorotuksille on varaa, ilman että yritysten kansainvälinen kilpailukyky vaarantuisi.

Aalto totesi, kuten maan hallituskin, että tämän hetkinen kiistämättä haastava talouden tilanne johtuu suhdanteista. Hänen mukaansa se ei johdu siitä, että vientiteollisuuden kilpailukyvyssä olisi minkäänlaisia haasteita, päinvastoin, kilpailukyky on hyvällä tasolla.

– Täytyy myös muistaa, että tässä on kyse meidän palkankorotustavoitteestamme. Myös työnantajalla on oma tavoitteensa palkankorotusten tasoksi. Jätän työnantajien oman harkinnan varaan kertovatko he julkisesti mikä heidän esityksensä on, mutta rohkenen väittää, että julkinen keskustelu olisi hieman eri sävyinen, jos työnantajat kertoisivat tavoitteensa julkisesti, kuin mitä se oli meidän tavoitteen julkistamisen jälkeen.

– Mutta oliko päätös tavoitteen kertomisesta julkisuuteen sitten oikea? Viime viikolla tehdyn jäsenkyselyn perusteella yli yhdeksän kymmenestä vastanneesta sanoi ”kyllä”, kun heiltä kysyttiin, pidättekö oikeana sitä, että korotustavoite kerrottiin julkisuuteen.

Työnantajapuolella asiasta ei oltu samaa mieltä. Teollisuusliitto on saanut kuulla, että tavoitteemme ei ole tästä maailmasta, ja että emme elä tässä todellisuudessa.

Myös tavoitteen julkistamista on kritisoitu niin työnantajapuolelta kuin median toimesta. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa liittoja syytettiin jopa siltojen polttamisesta tavoitteen kertomisesta julkisesti.

– On ollut vaikea olla hymyilemättä näitä kommentteja lukiessa, sillä tavoitteen kertominen julkisuuteen on normaali käytäntö Ruotsissa, jonka malliin Suomessakin pitäisi monien puheenvuorojen mukaan siirtyä.

– Nyt kun toimimme Ruotsin mallin mukaan, niin me yhtäkkiä vaarannamme neuvottelut ja poltamme siltoja, Aalto naurahti.

Kuudes lakkovaroitus teknologiateollisuuteen

– Tänä aamuna jätimme kuudennen lakkovaroituksen Teknologiateollisuuden työnantajille.

Nyt ilmoitetut, yhteensä kuusi päivää kestävät toimipaikkakohtaiset työtaistelut koskevat 220 yritystä, 438 toimipaikkaa, joissa työskentelee yhteensä 33 000 työntekijää.

– Haluan painottaa, ettei näitäkään lakkovaroituksia ole annettu kevyin mielin. Me tavoittelemme aina ensisijaisesti sopimista neuvottelemalla.

– Mutta olemme aina valmiita myös käyttämään kaikkia käytössämme olevia keinoja voidaksemme turvata jäsenillemme reilut työehdot, ja oikeudenmukaiset palkankorotukset.

Luonnollisesti lakkovaroitusten antamisesta seurasi välittömästi yhteydenotto valtakunnansovittelijan toimistosta.

– Koko kuluneen viikon ajan olemme istuneet sovittelijan luona hakemassa ratkaisua. Vielä sellaista ei ole löytynyt, mutta tavoitteena on luonnollisesti saada riita poikki ja sovinto aikaan ennen ilmoitettuja lakkoja.

Jos sovintoa ei kuitenkaan näiden lakkovaroitusten myötä synny, on Teodllisuusliitolla valmius järjestää uusiakin järjestöllisiä toimia. Mutta päätökset näistä tehdään vasta, jos ne tulevat ajankohtaiseksi.

– Tällä hetkellä fokus on sovinnon saavuttamisessa, ja sen eteen teemme kaikkemme.

”Etelärannassa haikaillaan kauas takaisin menneisyyteen”

– Teknologiateollisuus ry:n ensi vuodelle valittu uusi puheenjohtaja kommentoi viime viikolla valintansa yhteydessä, että ”meidän työmarkkinajärjestelmämme on syntynyt ja kehittynyt maailmassa, jota ei enää ole”.

– Kun katsoo millaisia työelämäheikennyksiä maan hallitus ajaa työnantajien vahvalla tuella, on pakko todeta, että ainakin Etelärannassa haikaillaan kauas takaisin menneisyyteen. Juhlapuheissa tietysti korostetaan osaavan työntekijöiden merkitystä, mutta teot kielivät jostain aivan muusta.

Aallon mukaan Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtajan puheet tuntuvat erityisen absurdeilta, sillä teknologiateollisuuden työehtosopimus mahdollistaa jo nyt käytännössä lähes kaikesta toisin sopimisen paikallisesti.

Aalto totesi, että joka tapauksessa Teknologiateollisuuden vastavalitun puheenjohtaja on linjassa sen viestin kanssa, mitä maan hallitus uskollisesti yhdessä elinkeinoelämän kanssa on toistanut:

– Suomen heikko talouskasvu on työntekijöiden syytä, ja vain työelämää ”uudistamalla” voidaan uutta kasvua saada aikaiseksi ja työllisyys nousuun.

– Kovista sosiaaliturvaan iskeneistä leikkauksista huolimatta työllisyys on vain heikentynyt heikentymistään. Nykyiset hallituspuolueet viettivät koko oppositiokauden haukkumalla edellisen hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Hallitusten vaihtuessa työllisyys oli ennätystasolla. Petteri Orpo ilmoitti ennen pääministeriksi tuloaan, että maan suuntaa on muutettava. Ja näin on totisesti käynyt, työttömyys kasvaa kasvamistaan ja ministeriöt joutuvat sorvaamaan työllisyysennusteitaan jatkuvasti alaspäin.

Hallitus on runnonut läpi osan työelämäheikennyksistään, mutta on syytä muistuttaa, että listalla on vielä useita työntekijöiden arkea kurjistavia esityksiä:

Paikallisen sopimisen uudistus ja ns. vientimalli ovat eduskunnassa, todennäköistä on, että eduskunta hyväksyy molemmat lait vielä ennen vuoden loppua.

Lisää heikennyksiä tulossa

Valmisteluvaiheessa ovat tällä hetkellä määräaikaisten työsopimusten mahdollistaminen ilman perustetta, yt-neuvotteluaikojen puolitus ja velvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä, lomautustilanteissa palkanmaksun katkaiseminen viikossa, takaisinottovelvoitteen poistaminen alle 50 henkeä työllistävistä yrityksistä, sekä potkulaki, eli irtisanomissuojan heikentäminen.

Hallituksen tavoitteena on saada nämä kaikki eduskuntaan vielä ennen ensi keväänä järjestettävää hallituksen puoliväliriihtä.

Lisäksi listalla on vielä odottamassa sairaussakko, eli ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus. Ensimmäinen sairauspäivä ilman palkkaa.

– Koska moni edellä mainituista heikennyksistä on luonteeltaan melko teknisiä, en usko, että monikaan työntekijä ymmärtää vielä, kuinka olennaisesti työelämän rakenteet tulevat vielä heikkenemään esitysten muuttuessa laeiksi.

Toivonkin jokaista teistä jatkamaan väsymättömästi viestin viemistä työelämäheikennyksistä työpaikoille, puhumaan ja vääntämään rautalangasta auki sitä, mitä esimerkiksi yt-neuvotteluaikojen puolittaminen yhdistettynä lomautusilmoitusaikojen lyhentämiseen ja ansiosidonnaisen porrastamiseen tarkoittaa, jos lomautus – irtisanomisesta puhumattakaan – osuu kohdalle.

– Hallituksen esitysten myötä se tarkoittaa hyvät toverit useiden satojen eurojen miinusta duunarin lompakkoon nykytilanteeseen verrattuna.

Työnantaja saa lisää joustoja, ja työntekijät taivutetaan väkisin mahdollistamaan nuo joustot.

– Olen sanonut tämän ennenkin, mutta aika paskat ovat sellaiset talkoot, joissa toiset tekevät kaikki hommat samalla kun toiset katsovat sivusta ja keräävät hedelmät. Mutta hyvät ystävät, sellaiset talkoot tässä maassa on edelleen käynnissä.

– En ollut uskoa korviani viime viikolla kuullessani, että ministeri Rydman oli todennut eduskunnan täysistunnossa, että maltilliset palkkaratkaisut olisivat ”isänmaallisia”.

– Sinällään ei pitäisi yllättää, että duunareiden ystävien esittämisen lopettaneiden perussuomalaisten riveistä tällaisia puheita kuuluu, mutta on varsinkin valtioneuvoston edustajalta suorastaan hävytöntä vaatia työntekijöitä isänmaallisuuden nimessä hyväksymään matalat palkkaratkaisut samalla kun hallitus runnoo työelämäheikennyksiään työntekijöiden kurkusta alas.

– Täällä salissa oleva porukka on sitä joukkoa, jotka tekevät joka päivä töitä tämän maan – isänmaan – parhaaksi tehtaissa ja työmailla. En usko kovinkaan monen teollisuuden duunarin arvostavan sitä, että ministeri selittää aitiostaan käsin sitä, miten työntekijöiden pitäisi osoittaa isänmaallisuuttaan. Teollisuuden duunarit osoittavat sen joka päivä työllä, teoillaan ja omistautumisellaan.

Aalto totesi teollisuusliittolaisten puolustavan reilua ja oikeudenmukaista työelämää.

– Me teemme kaikkemme, jotta työntekijöiden ostovoimaa saataisiin parannettua.

– Kun maan hallituksesta ei ole suomalaisen työntekijän ystäväksi, on suomalaisen työntekijän pidettävä itse puolensa, Aalto totesi.

”Vastuu on raskas kantaa”

– Teollisuusliitto on työehtosopimusneuvotteluissa paljon vartijana. Meidän varassamme on oikeastaan kaikkien suomalaisten palkansaajien palkankorotukset ja työehdot. Vastuu on raskas kantaa, mutta me kannamme sen, Aalto kiitti kaikkia tehdystä työstä sekä työstä, jota tulevat tekemään.

– Pyydän teitä myös välittämään työpaikoille lämpimät kiitokseni.

– Suomalaiset työntekijät katsovat meihin. Jos me emme saavuta riittävän vahvaa läpimurtosopimusta, ei minkään alan työntekijöille ole tarjolla oikeudenmukaisia palkankorotuksia, Aalto päätti puheensa.