Turja Lehtonen: Työelämäuudistusten voisi luulla olevan tilattu Temusta
Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen puhui tänään Teollisuusliiton valtuuston syyskokouksessa Helsingissä. Alla Lehtosen puhe kokonaisuudessaan:
Arvoisa Teollisuusliiton valtuusto!
Kuten tiedätte ja olette seuranneet, hallitus on tekemässä suuria ja pysyviä muutoksia suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään. Kyse on erityisesti kahdesta lakiesityksestä. Niin sanotusta vientimallista sekä paikallisesta sopimisesta.
Mikäli eduskunta hyväksyy nämä lait, kuten oletettavasti tulee tapahtumaan, muuttaa tämä suomalaista työmarkkinajärjestelmää pysyvästi. Tämä meistä jokaisen on tiedostettava ja siihen varauduttava.
Ensinnäkin vientimallista voi todeta seuraavaa. Vientimallia meillä on toteutettu pitkään ja sitä kohti olemme menneet työmarkkinaosapuolten omasta toimesta. Joustavalla ja järkevällä tavalla. Kaikkien osapuolten tarpeet huomioiden.
Nyt hallitus haluaa toteuttaa vientimallista omaa versiotaan pakolla lainsäädännön kautta. Luulen, että melko turhaan. Aikaiseksi on saatu iso sotku. Lainsäädäntö vain rajoittaa valtakunnan sovittelijan roolia ja heikentää toimintakykyä. Sovittelijan roolista tulee tyhjä. Ennustan, että lopputuloksena on vain riitaisammat työmarkkinat, kun sovittelija ei voi enää tehdä sovittelijan perustehtäväänsä niin kuin ennen.
Mahdollista olisi ollut jatkaa työmarkkina- ja palkkamallin kehittämistä työmarkkinaosapuolten yhteistyön kautta, niin kuin on tähänkin asti tapahtunut. Ja niin kuin on esimerkiksi Ruotsissa. Ja niin kuin on myös Euroopan unionin lähtökohta, eli työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen ja työehtosopimusten laajentaminen.
Hallitus päätti valita työmarkkinoita jäykistävän ja kankeuttavan suunnan lainsäädännön kautta ja elinkeinoelämän toiveiden mukaisesti. Vientimallissa kärsijöinä ovat kaikki työntekijät. Voittajina työnantajat.
Toinen merkittävä ja kenties merkittävin muutos on hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta. Lakiesitys on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä ja uuden lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa.
Paikallainen sopiminen ja harmaa talous, työntekijöiden hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen kulkevat käsikädessä. Sen rinnalla, että paikallinen sopiminen hallituksen mallilla lisää työehtojen polkemista, se tulee lisäämään myös harmaata taloutta. Se on suuri ongelma.
Lokakuun alussa saimme uutisista lukea Oulun Nuottasaaren tehdaslaajennukseen liittyvistä väärinkäytöksistä. Kyse oli ulkomaalaisten työntekijöiden maksamattomista palkoista.
Parhaillaan työpöydälläni Kemin biotuotetehtaaseen liittyvä harmaantalouden raportti. Epäkohdat liittyvät työaikoihin, korvauksiin, palkan määräytymiseen ja maksamattomiin palkkoihin.
Kerron konkreettisen esimerkin eräältä työmaalta. Työntekijä oli työskennellyt 2200 tuntia. Kaikki työ oli tehty tunti tunnista. Yhtäkään minuuttia ei ylitöitä ollut maksettu. Kaikki ylityö oli tehty työaikapankkiin. Tarkoituksena tasata tunnit työsuhteen aikana. Työntekijä poistuu Suomesta palaten kotimaahansa ilman korvauksia ylityöstä.
Kaikki tällainen on räikeää heikommassa asemassa olevien työntekijöiden hyväksikäyttöä. Ja tämä ei ole työntekijän tai ulkomaalaisen henkilön vika. Kyllä ongelma on työnantajien toiminnassa ja järjestelmän ongelmissa.
En ennusta paikallisen sopimisen lakiesityksen korjaavan tai vähentävän tällaisia ongelmia. Päinvastoin!
Minä henkilökohtaisesti, puheenjohtaja Riku Aalto ja Teollisuusliitto kannatamme paikallista sopimista. Olemme sitä kehittäneet ja vieneet eteenpäin. Mutta tällaista toimintaa ja hallituksen mallia ei voi kannattaa. Kannatamme tasapainoista ja työntekijöiden työehtoja vakauttavaa paikallista sopimista.
Suomessa tulisi pyrkiä laajentamaan työehtosopimusten kattavuutta. Tämä tarkoittaisi kaikille inhimillisiä työehtoja ja kohtuullista korvausta tehdystä työstä. Juuri nyt Suomen suunta on päinvastainen. Tästä olen huolissani. Pelkään sitä, että todellisuudessa hallitukselta puuttuu kuva ja käsitys siitä, mihin suuntaan se suomalaisen työntekijän elämää vie.
Hallitus vain toistelee, että heillä on hyvä hallitusohjelma. Mutta jos en tietäisi työelämäuudistusten tulleen Etelärannasta, niin luulisin että ne on tilattu kiinalaisesta Temusta. Sen verran heikkoa ja kertakäyttöistä laatu on.
Edellä luettelemani lainsäädäntö- ja työmarkkinamuutokset vaikuttavat osaltaan meneillään oleviin työehtosopimusneuvotteluihin. On päivän selvää, että keskeneräinen lainsäädäntö vaikeuttaa työehtosopimusneuvotteluita.
Näissä neuvotteluissa on kyse työehtosopimuksen sisältökysymyksistä sekä palkasta. Puheenjohtaja Riku Aalto jo kertoi neuvottelutilanteesta. Itse muistutan teitä kaikkia seuraavasta. Meidän palkkatavoitteemme on oikeutettu. Se on perusteltu. Se ei ole hatusta vedetty. Se perustuu tunnettuihin lukuihin ja faktoihin. Vertailumaiden sovittuihin sopimuksiin, meidän aikaisempiin sopimuksiimme ja vuosikymmeniin kovimpaan inflaatioon. Nämä kaikki on helposti laskettavissa. Ja inflaatio, sen te kyllä tiedätte omassa lompakossanne. Meidän esityksemme ei romuta kilpailukykyä, vaikka niin jotkut väittävät. Mutta työntekijän toimeentuloa se parantaa ja kotimaista kysyntää. Ihmettelen, jos joku voi nykypäivänä sanoa, että suomalainen palkansaaja ei olisi parempaa palkkaa ansainnut.
Vaikuttaa siltä, että Suomen elinkeinoelämä ja työnantajat ovat kenties huomaamattaan tottuneet ajatukseen ikuisesta hyvin matalasta palkkalinjasta. Se mikä piti olla hetkellistä, siitä tuleekin heidän päässään pysyvää. Poikkeusta ryhdytään pitämään normaalina.
Kun heidät herätetään tästä unestaan, järkytys on kova.
Ja vaikuttaa myös siltä, että hallituksen talouspolitiikka- ja linja perustuu siihen, että suomalainen työntekijä tekee työtänsä ikuisesti matalalla palkalla. Sellaisella palkalla, jonka ostovoima on romahtanut enemmän kuin koskaan minun elinaikanani. Onneksi hallitus ei päätä palkoista. Ne sovitaan työntekijöiden ja työnantajien kesken. Ainakin toistaiseksi. Ja jos se meistä on kiinni, niin myös tulevaisuudessakin.
Yli puolet suomalaisista ajattelee, että nykyinen hallitus tekee Suomesta huonomman elää. Kyse on varmasti monesta tekijästä. Mutta olen vakuuttunut, että merkittävä selittävä tekijä on hallituksen työmarkkinaheikennyksillä. Palkansaaja ovat nähneet, ketkä heidän puolellaan ovat ja ketkä eivät. Kyllä duunari tietää!
Hallituksen tavoitteen on ollut tehdä Suomesta vähemmän vetovoimainen maa ulkomaalaisille. Hallitus on onnistumassa tässä niin hyvin, että Suomesta on tulossa huonompi maa ihan meille kaikille.
Tämän sanottuani haluan muistuttaa ja korostaa, että mahdollisissa lakoissa ei tule olemaan kyse politiikasta. Niissä on kyse työntekijän palkasta ja toimeentulosta. Parempi palkka ei ole koskaan kosto mihinkään suuntaan. Parempi palkka on korvaus tehdystä työstä.