Kehysriihitavoitteissaan Teollisuusliitto vaatii poliittista työrauhaa työmarkkinoille: ”Vakaa ja ennustettava työmarkkinapolitiikka hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia”
Teollisuusliitto varoittaa kehysriihitavoitteissaan Petteri Orpon hallitusta tekemästä puoliväliriihessä ratkaisuja, jotka lisäävät työmarkkinoiden epävakautta, heikentävät työntekijöiden asemaa tai rapauttavat julkisen talouden kestävyyttä entisestään. Teollisuusliitto kehottaa hallitusta keskittymään sen sijaan vakauden, luottamuksen ja kestävän kasvun edistämiseen. Liiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta peräänkuuluttaa poliittista työrauhaa työmarkkinoille.
– Työehtosopimusneuvotteluissa on saavutettu kolmen vuoden työrauha. Nyt on hallituksen vuoro tehdä oma osuutensa. Työmarkkinoille on taattava poliittinen työrauha. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että hallituksen tulee pidättäytyä uusista työelämäheikennyksistä, joita ei ole kirjattu hallitusohjelmaan. Vakaa ja ennustettava työmarkkinapolitiikka hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia, Nevaranta sanoo.
Elinkeinoelämän järjestöt ja pääministeripuolue Kokoomus ovat julkisuudessa vaatineet mittavia veronkevennyksiä kehysriihestä kasvun vauhdittamiseksi. Teollisuusliitto muistuttaa riihitavoitteissaan, että Suomessa on jo reilusti yli vuosikymmenen ajan pyritty kasvattamaan taloutta keventämällä yritysten verotusta ja maksurasitusta. Kela-maksujen poisto, yhteisöveron useat alennukset sekä kilpailukykysopimuksen työnantajia hyödyttävät vaikutukset eivät ole johtaneet talouden uudistumiseen tai merkittävään kasvuun. Silti nykyinen hallitus näyttää harkitsevan jatkavansa samalla linjalla, vaikka näyttöä onnistumisista ei ole. Nevarannan mukaan hallituksen on aika tunnustaa, että tähänastinen talouspolitiikka ei ole tuottanut toivottuja tuloksia.
– On aika myöntää, että verojen ja maksujen keventäminen ei yksinään luo kasvua. Tarvitsemme kokonaisvaltaisempaa talouspolitiikkaa, joka lisää investointeja ja tukee ostovoimaa, Nevaranta sanoo.
Talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi Teollisuusliitto ehdottaa kasvutoimia, jotka pohjautuvat joulukuussa 2024 julkaistuun teollisuuspoliittiseen strategiaan. Erityisen tärkeää on tukea jatkuvaa oppimista, T&K-investointeja, sujuvaa ja ennakoitavaa sääntelyä sekä vihreää siirtymää tukevia energiaverkkoinvestointeja.
Paikallinen sopiminen kaipaa tiukempaa valvontaa – Muutosehdotuksia myös hallintoedustukseen
Teollisuusliitto ehdottaa hallitukselle uudistuksia, jotka vahvistavat pohjoismaisen työmarkkinamallin peruspilareita eli kollektiivista sopimista ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikan asioihin. Kehysriihessä hallituksella on paikka kiinnittää huomiota erityisesti kahteen asiakokonaisuuteen, jotka vaativat päätöksentekoa.
Hallituksen toteuttama paikallisen sopimisen uudistus mahdollistaa työehtojen heikentämisen hyödyntämällä työehtosopimusten toisinsopimisen mahdollisuuksia. Erityisen altis heikoille paikallisille sopimuksille on ulkomaalainen työvoima.
Teollisuusliitto katsoo, että uudistuksen yhteydessä toteutetut työehtojen valvontamekanismit jäivät vajavaisiksi. Kehysriihessä hallituksen on varmistettava, että viranomaisilla ja ammattijärjestöillä on todellinen mahdollisuus valvoa ja puuttua paikallisen sopimisen väärinkäytöksiin.
– Viranomaisen valvontaresursseja on lisättävä merkittävästi, sanktioita on kiristettävä ja ammattijärjestöjen mahdollisuudet puuttua paikallisen sopimisen epäkohtiin on varmistettava, Nevaranta valaisee muutosehdotuksia.
Hallitus on ilmoittanut uudistavansa yritysten hallintoedustusta koskevaa lainsäädäntöä. Teollisuusliitto huomauttaa, etteivät yritykset noudata edes olemassa olevaa hallintoedustusta koskevaa lainsäädäntöä. Hallintoedustuksen toteutumista yritetään kiertää esimerkiksi laajennetuilla johtoryhmillä, joilla ei todellisuudessa ole vaikutusvaltaa yrityksen päätöksentekoon. Henkilöstön edustajat eivät myöskään saa tarpeellista koulutusta. Teollisuusliiton esitykset pyrkivät varmistamaan työntekijöiden hallintoedustuksen aidon toteutumisen yritysten hallinnoissa.
– Yrityksille on seurattava sanktioita, mikäli ne eivät toteuta hallintoedustusta tai yrittävät kiertää sitä. Edustuksen tulee olla elimessä, joka mahdollistaa todellisen osallistumisen päätöksentekoon, eikä esimerkiksi laajennetussa johtoryhmässä, Nevaranta sanoo.
Lisätietoja:
Timo Nevaranta
Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Teollisuusliitto
050 574 1430