SAK: Työnantajien otettava enemmän vastuuta ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kielikoulutuksesta

SAK:n tuoreen kyselyn mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute aiheuttaa ongelmia ja jopa vaaratilanteita työpaikoilla.

SAK:laisten alojen luottamushenkilöiden mukaan suomalaiset ja ulkomaalaistaustaiset työntekijät tulevat pääasiassa hyvin toimeen keskenään. Samalla lähes joka viides (19 %) toteaa, että kielitaidon puute on aiheuttanut työpaikalla vaaratilanteita viimeisen kahden vuoden aikana.

Enemmistö kyselyn vastaajista (69 %) kertoo kielitaidon puutteen myös haittaavan asioiden hoitamista ainakin jonkin verran. Yli neljännes  (28 %) kokee, että ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden kielitaidon puute on aiheuttanut kohtuutonta kuormitusta muille työntekijöille.

Johtava asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta pitää tuloksia huolestuttavina. Hän viittaa myös ammattiliitto Superin jäsenkyselyyn, jonka mukaan ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön puutteellinen kielitaito on aiheuttanut työpaikoilla vaaratilanteita.

– Vaikka kielitaidon puute aiheuttaa ongelmia, vain harva työnantaja kyselymme mukaan tukee rekrytoimiensa ulkomaalaisten työntekijöiden suomen tai ruotsin kielen opiskelua työajalla (9 %) tai sen ulkopuolella (6 %).

SAK on jo pitkään vaatinut, että työnantajien vastuuta ulkomaalaistaustaisten työntekijöidensä kielikoulutuksen järjestämisestä ja kustantamisesta tulee lisätä.

– Kielikoulutukseen osallistumisen tulisi olla mahdollista työajalla, jos työn luonne sen sallii, tai työajan ulkopuolella. Työnantajan tulisi tukea ja edistää työntekijöidensä kieliopintoja, koska se on lopulta kaikkien etu, Kyntäjä muistuttaa.

Hän painottaa, että kielitaidon kehittyminen edistää työllistymistä, töissä pärjäämistä sekä oman elämän hallintaa ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Samalla se ennaltaehkäisee syrjintää ja hyväksikäyttöä.

Luottamushenkilöiden havaintojen mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden syrjintäkokemukset ovat jonkin verran lisääntyneet viime vuosina. Syrjintää esiintyy eniten yksityisellä (14 %) ja julkisella (18 %) palvelualalla.

SAK:n luottamushenkilökyselyyn vastasi helmi–maaliskuussa 997 luottamushenkilöä.