Aalto: Suomi nousee viennin ja teollisuuden ansiosta
Tilastokeskuksen ennakkotiedot kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen talousluvuista todistavat samaa, minkä monet Teollisuusliiton jäsenet näkevät omin silmin omilla työpaikoillaan. Pyörät pyörivät Suomessa vinhaa vauhtia ja sekä työllisyys että bruttokansantuote kasvavat.
– Kun tarkempi tieto tämän ajanjakson kulusta julkaistaan ensi viikolla, siinä mitä ilmeisemmin päädytään siihen, että kansantuotteemme arvo yltää uuteen ennätykseen ja ylittää siten vuoden 2007 viimeisen vuosineljänneksen tason, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto aloitti valtuustopuheensa tiistaina.
Kymmenisen vuotta on kulunut siitä, kun maailmantalous romahti ja Suomen talous siinä mukana.
– Teille minun ei tarvitse kertoa, ketkä tästä alhosta ovat joutuneet erityisesti maksamaan. Viennin hiipuminen vei monen työpaikan, nyt viennin piristyminen tuo taas lisää hyvinvointia koko yhteiskuntaan, ja työtä liittomme jäsenille ja muillekin.
Työttömyyden väheneminen näkyy myös Teollisuuden työttömyyskassassa. Vuoden 2017 huhtikuuhun verrattuna kassassa on noin 4 500 työttömyyspäivärahan saajaa vähemmän.
– Suomi siis nousee taas jaloilleen. Siinä on keskeisenä tekijänä teollisuutemme hyvä veto. Toivottavasti tämä pysyy päättäjiemme mielessä. Aiemmin, kun teollisuudella ja sitä kautta yhteiskunnalla on mennyt hyvin, on usein sorruttu ajattelemaan, että johan tässä pärjätään ilman teollisuuttakin.
– Olisikohan näistä virheistä jo opittu jotakin, Aalto kysyy.
Aalto muistuttaa, että myös Suomessa tehdyillä, työmarkkinoita koskeneilla päätöksillä on myös ollut oma osansa hyvään talouskehitykseen. Hän kuitenkin korostaa, että työttömiä on edelleen liikaa, myös Teollisuusliton aloilla.
– Mutta alkuvuoden aikana työttömyyskassamme on maksanut ansiopäivärahaa neljänneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puhutaan isoista summista, ja kuten muistatte, hyvä kehitys on tuntunut mukavasti myös kassamaksussa.
Mielenilmaus ei ilmeisesti ollut riittävän kova?
Aalto palasi puheessaan myös viime joulukuun valtuuston päätökseen aktiivimallin vastaisesta poliittisesta mielenilmauksesta ja lakosta. Hänen mukaansa lakko onnistui vaihtelevasti.
– On tunnustettava rehellisesti, että kaikkialla ei oltu valmiita tällaiseen toimeen. Ei haluttu osoittaa solidaarisuutta työttömille tällä tavalla. Näiden päätösten ja lakon jälkeen Sipilän porvarihallitus päätyi vielä tekemään hieman epämääräiset päätökset irtisanomisten helpottamisesta pienissä yrityksissä ja nuorten työntekijöiden pätkätöistä.
– Mielenilmauksemme ei siis ilmeisesti ollut riittävän kova. Vai minkä johtopäätöksen tekisimme? Pitäisikö meidän miettiä uusia tapoja toimia tällaisissa tilanteissa?
Aallon mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että Sipilän hallitus on perääntymässä viimeisimmistä heikennysesityksistään.
– Aiemman kokemuksen perusteella voi arvioida, että näinkin kiistanalaisten esitysten tuominen eduskuntaan vasta vaalikauden viimeisen vuoden syksyllä ei kyllä lupaisi hyvää esitysten läpimenolle. Toisaalta emmehän me tiedä, millainen halu ja vimma tällä sote-vammaisella hallituksella on itsetuhoiseen käytökseen vielä viimeisinä hetkinä.
Jos uusiin mielenilmauksiin tai lakkoihin päädytään, asia koordinoidaan SAK:n kautta.
– Jos toimenpiteisiin on aihetta ja niihin päädytään, silloin puhutaan todennäköisemmin kesälomien jälkeisestä ajasta.
Valtakunnansovittelija Minna Helteen siirtyminen Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi on herättänyt paljon keskustelua. Aalto muistuttaa, että Helle ilmoitti jo vuosi sitten valtakunnansovittelijana puolustavansa niin sanottua yleistä palkkalinjaa.
– Käytännössä hän siis sitten tes-kierroksella vahti, ettei kierroksen päänavaajan palkankorotustasoa ylitetä.
Liittokierroksen päänavaajan suojelemiseen on perustelunsa.
– Eli kysymys kuuluu, kuka puolustaa palkkakierroksen päänavaajaa siltä, ettei se jää kierroksen edetessä muiden jalkoihin. Ensisijaisesti tätä tekivät muut työnantajaliitot. Ne vartioivat tietenkin omaa etuaan. Toissijaisesti tätä suojelua tekee valtakunnansovittelija.
Aallon mukaan päänavaajaa täytyykin suojella, koska muutoin rooliin ei kukaan suostu.
– Päänavaajalla on erittäin tärkeä rooli sopimusten synnyttämisessä. Minna Helle siis toimi hyvin, jos asiaa katsotaan työmarkkinajärjestelmämme toimintakyvyn kannalta.
Aallon mukaan Teollisuusliitto tarjosi päänavaajan roolia myös muille liitoille, mutta se ei kelvannut yhdellekään.
– Ei löytynyt sellaista halua. Sen sijaan löytyi halua arvostella meidän sopimustamme ja pitää sitö silti pohjana omalle ratkaisulle. Nyt voidaan nähdä, ettei lakon tai työsulunkaan uhalla päästy tällä kertaa kovin poikkeaviin ratkaisuihin. Käsittääkseni nyt viimeksi maaliin päässeellä alallakin sopimus kustannusvaikutuksensa osalta vastaa melko täsmälleen omia sopimuksiamme.
Liitto tukee eduskuntavaaliehdokkaita
Eduskuntavaaleihin on enää vajaa vuosi. Teollisuusliitto tukee rahallisesti kaikkia liiton jäseniä, jotka asettuvat vaaleissa ehdolle. Samoin tukea saavat ehdolle asettuvat liiton hallinnon jäsenet ja henkilökunta. Jäsenille tuki on 300 euroa, jälkimmäisille 1 500 euroa.
– Syksyllä mahdollisesti järjestettävien maakuntavaalien osalta emme ole voineet päättää mitään, koska vaalien järjestäminen on edelleen auki. Mutta niistäkin syntyy päätöksiä tarvittaessa nopeastikin.
Aalto sivusi puheensa lopuksi myös vuokra-asuntoja tarjoavan Kojamon suunnitelmaa listautua pörssiin.
– Suunnitellun listautumisannin tavoitteena on edistää Kojamon kasvustrategian toteuttamista ja lisätä strategista joustavuutta. Listautuminen mahdollistaisi yhtiön pääsyn pääomamarkkinoille ja omistuspohjan laajenemisen sekä kotimaisilla että ulkomaisilla sijoittajilla, mikä lisäisi Kojamon osakkeiden likviditeettiä.
Teollisuusliitto säilyy listautumisen jälkeenkin yhtiön merkittävänä omistajana.
– Mahdollisen listauksen yhteydessä luovumme kuitenkin osasta omistustamme, mikä tietää liitolle merkittävää kertatuloa. Jatkossa omistustamme Kojamossa käsitellään kuten muitakin sijoituksiamme.