Kevätvaltuusto suomi uusimpia heikennysesityksiä

Hallituksen viimeisimmät suunnitelmat heikentää alle 30-vuotiaitten ja pienten yritysten työntekijöiden asemaa suututtivat Teollisuusliiton valtuustoa, samoin Suomen Yrittäjien linjaukset. Ensi kevään eduskuntavaalitkin kajastelivat jo mielissä.

Fuusion jälkeen Teollisuusliiton on nyt aika katsoa eteenpäin, linjasi valtuuston puheenjohtaja Jarmo Markkanen avauspuheenvuorossaan. On pystyttävä lunastamaan ne odotukset, joita jäsenet ja ammattiosastot ovat liitolle asettaneet.

– Meidän on pidettävä huoli siitä, että samanlainen sooloilu kuin hallitus on harrastanut, ei tule jatkumaan ensi vaalikaudella. Ikään perustuvat irtisanomissuojanheikennykset ovat täysin käsittämättömiä esityksiä hallitukselta, nämä rumat taklaukset meidän on vihellettävä jäähylle. Suomen Yrittäjät pyrkii romuttamaan järjestäytymistä ja ohjaa työntekijöitä YTK:n jäseniksi, kiusa se on pienikin kiusa. Mutta ammattiyhdistysliike on valmis suunnistamaan eteenpäin. Meiltä löytyy yhteisvoimaa, jos näemme että sitä tarvitaan, meiltä löytyy sopimista ja neuvokkuutta viedä Suomea eteenpäin, sanoi Markkanen.

Jouni Jussinniemi (teknologiasektori, kaivosala) toi kokousväelle terveiset ”1400 metrin syvyydestä, ikuisesta lämmöstä” ja oli muutenkin runollisella tuulella.

– Hallitus osoitti työtätekevälle kansalle kuria tai järjestystä. Tätä kapitalisti halajaa, lopputili pitää saada antaa niin helposti kuin mahdollista. Inhimillisyys ja tunteilu ovat vieraita ajatuksia, työntekijän sielu kuuluu tehtaalle. Mutta meidän on oltava valmiina toimimaan. Jos käytämme lakkoasetta, askelmerkkien on syytä olla selvillä ennen kuin toiminta alkaa. Kun hetki lyö, päättyy työ. Työn raskaan raataja viimeisen leipänsä syö. Kappelin kellot kohta vuosia lyö. Ei tätäkään sielua pelasta raskas työ. On kohta työmiehel vain ikuinen yö, Jussinniemi pudotteli.

Juha Meriläinen (Pohjois-Karjala, erityisalat, metsäkone): Nykyhallitus on systemaattisesti pyrkinyt heikentämään työntekijöiden etuja. Lakkoilemalla emme kuitenkaan voita tulevia vaaleja, saisimme korkeintaan omien jäsentemme hyväksynnän. Suurin osa suomalaisista pitäisi lakkoa miinusmerkkisenä ja kasvun jarruttamisena. Eduskuntavaaleissa on saatava voitto, että saadaan vasemmistovetoinen hallitus.

Nina Mäntylä (Häme, puutuotesektori): Kun on poliittinen mielenilmaus, niin jäseniä on tuettava rahallisesti. Alle 30-vuotiaiden määräaikaisuudelle ei ole perusteita eikä helpotetuille irtisanomisille alle 20 työntekijän yrityksissä. Kun on oikea hetki, meidän on iskettävä.

Anu Lammi (erityisalat, tekstiilihuolto): Teollisuusliitossa on naisvaltaisia aloja. Historia määrittää työelämää. Naisten koulutustaso alalla on heikompi, ja tämä on johtanut siihen, että naisten palkka on pienempi kuin miesten, kokemuksia lomautuksista sekä epätyypillisistä työsuhteista on useammin kuin miehillä. Suomi on pärjännyt hyvin maailman tasa-arvovertailuissa. Mutta vaikka asiat meillä olisivat paremmin kuin jossain muualla, silti on mentävä eteenpäin. Tasa-arvo on työtyytyväisyyden lisääjä, tulevaisuudessa yhä useammin myös imagovaltti asiakkaiden suuntaan.

Ari Rintala (Vaasa, teknologiasektori): Mukavaa, että aloitettiin kokous turvallisuuskatsauksella ja opiskeltiin poistumistiet – aina turvallisuus ensimmäisenä, leipää pitää pystyä terveenä syömään. Mutta Suomen Yrittäjien toiminta ihmetyttää, onko tuollainen edes laillista. Järjestäytyminen halutaan alas, jotta saadaan sitä kautta yleissitovuus murennettua. Ei ainakaan yrittäjien työmäärää pienentäisi, jos pitäisi neuvotella joka työntekijän kanssa erikseen. Suomen Yrittäjien kannattaisi tehdä yhteistyötä, ei pyrkiä vastakkainasetteluun.

Tapio Ruostetoja (Vaasa, teknologiasektori): Hallituksen teot ovat saaneet palkansaajat vahvistumaan, ajattelemaan asioita toisin. Mutta nytkin kun talous kasvaa, hallitus jatkaa edelleen kyykytyslinjaansa. Jos hallituksen toimia vastaan pitää vielä taistella, niin kysymys on, mikä on valmius työpaikoilla. Nämä on mietittävä etukäteen, ei vasta silloin, kun tilanne tulee eteen. Helteet tulevat ja menevät, vain ay-liike pysyy.

Anne-Mari Toikka (Varsinais-Suomi, teknologiasektori): Hallitus on käynyt voimalla käsiksi työehtoihin. Irtisanomista helpotetaan, takaisinottovelvoitetta lievennetään, on tehty aktiivimalli. Määräaikaisuuksien ketjuttaminen on helppoa, näin luodaan vain lisää epävarmuutta nuorille. Jopa 100 000 lasta elää lapsiperheköyhyydessä, ja lisää tulee hallituksen toimenpiteillä. On tullut vastaan jo sellainenkin työsopimus, joka on tehty määräaikaisena sekä nollatunneilla.

Mikael Kölhi (Uusimaa, teknologiasektori): Sipilän hallituksen niin sanotut työmarkkinauudistukset ovat kohdistuneet nuorten asemaan aika kipeästi. Näillä toimilla pitäisi ilmeisesti parantaa nuorten työllistymistä. Unohdettu on nuorten tulevaisuudensuunnittelu. Yhteiskunta on kuitenkin rakennettu sen varaan, että ihmisellä on säännölliset tulot. Joko yhteiskunnan tai työmarkkinoitten pitäisi muuttua niin, että nuorten tulevaisuussuunnittelu tulisi mahdolliseksi. Eduskuntavaaleissa pitää saada vasemmistopuolueet valtaan, sillä tätä maata parhaiten muutetaan.

Susanna Kiukainen (Varsinais-Suomi, teknologiasektori): Mikä on ay-liikkeen tulevaisuus? Olen huolissani, kentältä kuuluu murinaa. Yksi peruspilari on järjestäminen. Se on myös kentän tukemista ja kouluttamista. Järjestäminen vaatii kuitenkin talousresursseja. Esitän, että liitto alkaa valmistella ammattiosastoille maksettavan palautuksen porrastamista siten, että ne ammattiosastot, jotka toteuttavat liiton strategiaa ja ovat aktiivisia, saavat suuremman osuuden.

Tommi Sauvolainen (Lappi, teknologiasektori): Joulukuun valtuustossa keskusteltiin kovaa aktiivimallista. Tehtiin päätös, joka johti päivän toritapahtumaan. Minusta tämä oli ryhtiliike meiltä. Mutta missä ovat jatkotoimet, joita silloin luvattiin, että työttömiä puolustetaan?

Niina Malm (Kaakkois-Suomi, teknologiasektori): Ay-liike ei voi olla ei-liike. Nyt näyttääkin, että ei-liike on muuttanut Etelärantaan. Se kertoo siitä, että me olemme oikealla asialla. Tarvitaan niitä avauksia jatkossakin, jotka muuttavat työelämää. Nyt on valmistauduttava kikyn jälkeiseen aikaan. Millä sitten yllätetään Eteläranta? Miettikää työpaikoillanne, onko esimerkiksi sellaisia vaihtoehtoja, että joku voi tehdä vaikka kuuden tunnin työpäivää, jos toinen haluaa tehdä 12 tuntia?

Mari Tuomaala (hallitus, Lappi, teknologiasektori): Hallitus on näyttänyt, mitä se tavoittelee. Ihmiset ovat alkaneet pikku hiljaa kääntyä puoleemme, mutta ei se ole ollut mitenkään itsestään selvää. Hallitus syöttää meidän lapaan. Mutta totta on se, että heidän tarinansa uppoavat myös työläisiin, ehkä varsinkin hyvin menestyville. Kiky ei tuonut menestystä talouteen, mutta työrauha ja sopimusyhteiskunnan puolustaminen toivat. Meidän täytyy voittaa vaalit, ihmisten vuoksi.

Jouni Lämpsä (Oulu, teknologiasektori): Maamme hallitus on syönyt sanansa, että kikyn jälkeen ei tulisi lisäheikennyksiä. Yrittäjien Pentikäinen iskee vyön alle. Uhkana on, että jos me emme tee mitään, jäsenistömme liittyy entistä enemmän YTK:hon. Kaikkien liittojen on oltava valmiina käyttämään järeämpiä aseita. Esitän, että liitto valmistautuu käyttämään niitä hallituksen kehysriihen linjauksista riippuen.

Juhani Jara (autoala, kemiansektori) luki pöntöstä kolme esitystä. Yksi koski ns. italialaisten lakkojen aloittamista. Toinen oli Delta-konsernin tilanteesta parempi tiedottaminen. Kolmas oli, että autoalan asioista päättäisivät liitossa autoalan edustajat, eivät ulkopuoliset.

Janne Vainio (Satakunta, teknologiasektori): Olin Murikka-opistossa paikan päällä, tuli hyvä olo, kun näki satsaukset. Se tulee kantamaan tätä liikettä pitkään, että meillä on koulutettua väkeä kentällä. Nyt sanotaan, että talouskasvua hillitsee työvoimapula. Saatavuusharkinnan pohjalta viranomaisten on tehtävä tarkastus yrityksessä, että se pystyy suoriutumaan lain mukaisista velvoitteista, jos kolmansista maista tulee työntekijöitä. Tein pohjaesityksen työ- ja elinkeinotoimiston neuvottelukunnassa, että saatavuusharkinta pysyisi Satakunnassa, koin tappion. Ulkomaalaisia työntekijöitä saa tänne tulla, en ole sitä vastaan, mutta edes se pieni kontrolli olisi hyvä säilyttää.

Vesa Vuorenmaa (Satakunta, teknologiasektori): Hallitus toivoo, että jos vaikka joka neljäs laki menisi läpi valuvikoineen. Sekin olisi työnantajapuolelle iso voitto. Suomen Yrittäjien ulostulo oli kaiken huippu. Eihän tämä näin voi jatkua.

 

Raimo Kantonen (Uusimaa): Kiinnostaa tieto, paljonko marras-joulukuussa erosi liitosta jäseniä. Ja onko analysoitu syitä. Mitä tehdään, jos kansalaisaloite aktiivimallin kumoamisesta vesittyy?

 

Mari Raikisto (Satakunta, teknologiasektori): Suomen talous on pitkään ollut heikko, ja olemme keskittyneet puolustamaan työehtoja. Nyt talous on nousussa, mutta hallituksen mielestä edelleen heikolla pohjalla, siksi se suunnittelee heikomman kurittamista. Onko hallituksella tarkoitus vielä loppumetreillä ajaa läpi lisää lakeja, jotka rikkovat kikyä?

Petri Partanen (Vaasa, teknologiasektori): Suomella ei ole enää varaa toiseen oikeistohallitukseen. Bernerismi ja sipilismi vievät valtion tulot veroparatiiseihin. Ilma on täynnä heikennysehdotuksia. Jos hallituksen esitykset etenevät alle 30-vuotiaiden ikuisesta määräaikaisuudesta ja irtisanomisten helpottamisesta alle 20 työntekijän yrityksissä ja menevät lausuntokierrokselle asti, en lähtisi miettimään mitään yhden päivän mielenosoituksia, vaan SAK:n liittojen on ryhdyttävä lakkoon. Tällöin ei myöhästyttäisi niin kuin aktiivimallin kanssa kävi. Postikorttikampanja eduskunnalle on toinen esitykseni, otetaan mallia PAM:ista.

Asko Alasalmi (Oulu, puutuotesektori): Nyt ei haluta lähteä lakkoliikkeeksi, mikä kuva me silloin annetaan kansalaisille ennen vaaleja. Uskon neuvokkuuteen. Ollaan työntekijän etua ajamassa, mietitään ja kehitetään työelämää, olisiko siinä sellainen ajatusmaailman muutos edunvalvojan roolissa. Yhteiskuntavaikuttaminen on nyt tärkeää. Jos maakuntalaki menee läpi, niin TE-toimistoja ajetaan alas.

Antti Salonen (hallitus, teknologiasektori): Edelleen kuljetaan sitä kikyllä kivettyä tietä. Liiton tutkimusyksikön raportista näkyy, että teollisuuden pörssiyhtiöiden osingot ovat olleet nousussa, eli pääoma toipuu nopeammin notkuista kuin palkansaajat. Ehkä pitäisi tehdä uusia avauksia meidänkin, vaatia esimerkiksi lounaaltapaluuraha.

Arto Liikanen (Keski-Suomi, teknologiasektori): Työpaikoilla on iso määrä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotka eivät mitenkään edistä uuden liiton kuvaa. Mutta tiedossa on, että aina ei työpaikalla saa sitä, mitä haluaa. Tulevassa eduskunnassa on pakko saada voimasuhteet muuttumaan. Suomi on tunnetusti murheellisten laulujen maa, mutta toivon, että tämä porukka ainakin pyrkii edistämään Teollisuusliiton imagoa.

Marika Ilola (Varsinais-Suomi, teknologiasektori): Miten saa työntekijät motivoitumaan yhteiseen hyvään? Kun helmikuussa lakkoiltiin solidaarisuuden merkeissä, oli työn ja tuskan takana saada porukkaa osallistumaan lakkoon. Työnantaja voi osoittaa pienillä merkeillä, että hajuton ja mauton työntekijä on mieluisampi.

Jyrki Levonen (Satakunta, teknologiasektori): Sipilän hallituksen kehysriihi tuotti kylmät väreet selkäpiihin. Jos tällaiset heikennykset menevät läpi, ne ovat selvästi kikyn vastaisia. Nyt siihen on laitettava stoppi. Vielähän ne esitykset eivät ole lähteneet etenemään, mutta on valmistauduttava, että jos niin tapahtuu, niin silloin pystymme toimimaan.