Työajantasaamisvapaat
Työajantasaamispäivien eli pekkaspäivien kertyminen ja maksaminen
Vuoden 2023 päättyessä on Teknologiasektorin työehtosopimuksien työpaikalla aika tarkastella, onko 12,5 työajantasaamisvapaapäivää eli ns. pekkaspäivät (100 tuntia) pidetty ja maksettu.
Työajantasaamispäivät on annettava ja maksettava kalenterivuoden aikana, ellei työntekijä ole sopinut niiden siirtämisestä pidettäväksi seuraavan vuoden loppuun mennessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä pekkaspäivien siirrosta, vaan asiasta on sovittava työntekijän ja työnantajan kanssa.
Pelti- ja teollisuuseritysalan tasaamisvapaiden antaminen
Pelti- ja teollisuuseritysalan työehtosopimuksen 8§:n Mom. 2 kohdan 1 mukaan työnantaja voi siirtää tasaamisvapaan annettavaksi viimeistään vuoden 2024 maaliskuun loppuun mennessä. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia vapaan siirtämistä vuoden 2024 loppuun pidettäväksi.
Tasaamisvapaat tuntipalkkaisessa päivä- ja kaksivuorotyössä
Päivä- ja kaksivuorotyön työajantasaamisvapaata (pekkaspäivää) koskeva määräys on teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 19.2 luvussa. Näiden määräysten mukaan työpaikalla voidaan sopia tasaamisvapaiden pito- ja maksamisajankohta sekä siitä, pidetäänkö tasaamisvapaat työpäivää lyhentämällä.
Tasaamisvapaaseen on oikeutettu, kun työsuhde on alkanut viimeistään 15 päivä tammikuuta ja kun tehdään 8 tunnin työpäivää sekä 40 tuntia työviikkoa. Tasaamisvapaata voidaan kuitenkin sopien antaa myös tämän päivämäärän jälkeen syntyneille työsuhteille siinä, suhteessa kun työsuhde on voimassa kalenterivuoden aikana, eli yksi päivä kuukautta (4viikkoa) kohden.
Työehtosopimuksen 19.1.1 mukaan säännöllisen työajan on tasoituttava päivä- ja kaksivuorotyössä vuonna 2020 keskimäärin 36,2 tuntiin viikossa. Jos säännöllinen työaika ylittyy, ylimenevä osuus on hoidettava antamalla työajan lyhennysvapaita työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti.
Korvauksen laskeminen
Työehtosopimuksen 19.3 luku määrää asiasta seuraavaa: Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorossa 11 % ja keskeytymättömässä kolmivuorossa 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.
Lisä maksetaan myös työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta ja siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisesti sairausajan palkkaa lapsen sairauden vuoksi sekä siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.
Pelti- ja teollisuuseritysalan tasaamislisän maksaminen
Pelti- ja teollisuuseritysalan työehtosopimuksen 8§:n Mom.2 kohdan 2 uuden kirjauksen mukaisesti tasaamislisä maksetaan sillä palkanmaksukaudella, jolloin tasaamisvapaat pidetään, ellei paikallisesti muuta sovita.
Työajantasaamiskorvaus on erillinen lisä
Lisällä korvataan tuntipalkkalaiselle työehtosopimuksen keskimääräisen ja työaikalain viikkotyöajan (40 tuntia) erotus. Lisä maksetaan heti työsuhteen alkaessa sen työtuntijärjestelmän mukaan mitä tehdään. Työnantajan pitää pystyä osoittamaan, mikä osa työntekijän palkassa on työajantasaamislisää ja mikä muuta palkkaa. Kuukausipalkkalaiselle ei makseta erillistä tasaamislisää vaan se on tullut huomioida kuukausipalkan suuruudessa.
Lisä ja keskituntiansio
Työehtosopimuksen mukaan työajantasaamislisää ei oteta huomioon laskettaessa vuosineljänneksen keskituntiansiota, mutta loma-ajan palkan laskentaperusteena olevaan lomakeskituntiansioon se lasketaan mukaan.
Työajantasaamislisän maksuajankohdasta työehtosopimuksessa on sovittu, että ansaitut lisät maksetaan palkanmaksukausittain, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Ansaittu lisä erääntyy maksettavaksi sen ajanjakson päättyessä, jolloin tasaamisvapaat olisi viimeistään annettava tai jos työsuhde päättyy, työsuhteen päättyessä.
Milloin tasaamisvapaat pidetään
Työehtosopimuksen mukaan: Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan. Ellei työtuntijärjestelmää ole etukäteen vahvistettu, vapaan antamisen ajankohta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen, ellei paikallisesti ennen vapaan pitämistä muuta sovita.
Työpaikoilla olisi hyvä pyrkiä siihen, että vuoden alussa katsotaan ns. kiinteät tasaamisvapaapäivät, joita voivat olla esim. helatorstaiviikon perjantai ja yleensä muutkin arkipyhien vuoksi irralleen jäävät yksittäiset työpäivät. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työajantasaamispäivien antamisesta ja maksamisesta.
Työehtosopimuksien mukaan, työpaikalla voidaan sopia työajan tasaamisen pito- ja maksamisajankohta sekä siitä, pidetäänkö tasaamisvapaat työpäivää lyhentämällä.
Työajan lisääminen paikallisesti sopien
Työajan lisäämiseksi paikallisesti voidaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia (kehyssopimus) siitä, että työntekijällä on mahdollista sopia työnantajan edustajan kanssa toisin työajan tasaamisvapaan määrästä enintään 48 tuntia / 6 pekkaspäivän osalta. Sopimukset on tehtävä kirjallisesti ja ovat voimassa vain kalenterivuoden kerrallaan. Pääluottamusmiehelle tulee antaa selvitys sopimuskäytännöistä.
Tasaamisvapaat ja sairastuminen
Työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.
Mikäli työpäivä on sovittu tasaamisvapaaksi, se ei ole työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä. Jos työntekijä sairastuu ja on ennalta sovittuna tasaamisvapaalla sairas, hänelle maksetaan tai on maksettu etukäteen tältä päivältä työajantasaamislisä, mutta ei makseta sairausajan palkkaa.
Edellä oleva koskee tapauksia, joissa on ensin sovittu tai määrätty pekkaspäivä ja työntekijä, sairastuu vasta tämän jälkeen.
Työnantaja ei voi määrätä yksittäiselle työntekijälle sairauspäivää työajan tasaamispäiväksi. Jos on kyse koko tehtaan tai osaston ennalta määrätystä tasaamisvapaasta, yksittäisen työntekijän sairaus ei siirrä hänen pekkaspäiväänsä myöhemmäksi.
Tasaamislisä sekä tasaamisvapaavapaa ja osa-aikatyö
Työajantasaamislisän edellytyksenä on että, täysiaikaisena työskennellyt työntekijä sopii siirtymisestä osa-aikatyöhön. Siten esimerkiksi yrityksen uusille osa-aikatyöhön palkatuille työntekijöille kyseistä korvausta ei makseta.
Edellä mainitun perusteella osa-aikainen työntekijä ei saa erillistä tasaamisvapaata, mutta on oikeutettu työajan tasaamislisään työskentelemiltään säännöllisen työajan tunneilta ja tasaamislisän prosentti määräytyy tehtävän työtuntijärjestelmän mukaan.
Tasaamisvapaata voidaan kuitenkin yhteisesti sopien antaa siinä, suhteessa kun osa-aikainen työaika on kalenterivuoden aikana.
Tasaamisvapaa ja lomautus
Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. Tällä tarkoitetaan sellaisia tasaamisvapaita, joita vastaavan tasaamislisän työntekijä on ansainnut tai tulee myöhemmin todennäköisesti ansaitsemaan kalenterivuoden aikana.
Työehtosopimuksessa ei ole määritelty työajantasaamisvapaiden kertymäperiaatetta, joten lomautuksen aikana ei suositella pidettäväksi kaikkia 12,5 pekkaspäivää. Työntekijälle on kuitenkin oikeus pitää sata tuntia tasaamisvapaata silloinkin, kun hänellä on kalenterivuoden aikana palkattomia poissaoloja, esimerkiksi lomautuksien takia. Mikäli hän pitää kaikki tasaamisvapaat ei vapaiden määrä ja säännöllisen keskimääräinen viikkotyöaika enää vastaa toisiansa ja tämän seurauksena voidaan joutua tilanteeseen, jossa tasaamisvapaita on pidetty enemmän kuin on ansaittu siitä vapaasta korvausta. Työntekijä voi sopia yhdessä työnantajan kanssa, miten tasaamisvapaita vähennetään ennen kalenterivuoden loppua. Vähennys on 2,1 tuntia palkatonta viikkoa kohden päivä- ja kaksivuorotyössä, muustakin määrästä voidaan paikallisesi sopia.
Vuorolomautustilanteissa työntekijän palkka- ja muut ehdot määräytyvät tehdyn työajan suhteessa samalla tavoin kuin osa-aikatyöntekijän. Vuorolomautuksen aikana työntekijälle maksetaan jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta työehtosopimuksen mukainen työajan tasaamislisä.
Miten pitämättömät tasaamisvapaat korvataan
Työehtosopimuksen 20.4.1 / 2 luku määrää seuraavaa: Täysiaikaisella työntekijällä työ, joka ylittää työajan tasaamisen vuoksi työtuntijärjestelmässä asianomaisen:
- työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuorokautisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin vuorokautisesta ylityöstä on sovittu.
- työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän, korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Jos työsuhde on alkanut viimeistään 15 päivä tammikuuta työtuntijärjestelmän mukaisesti, tasaamisvapaata kertyy kalenterivuodessa yhteensä 100 tuntia eli 12,5 päivää.
Jos kaikki korvataan ylityönä (yhtään tasaamisvapaapäivää ei ole annettu), neljä tuntia korvataan vuorokautisena ja loput 96 tuntia viikoittaisena ylityönä.
Työehtosopimuksen 20.2 luvun mukaan viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työpalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.
Jos vuonna 2023 kaikki 100 tuntia on pitämättä ja ne korvataan ylityönä, laskelma on seuraava. Viikoittaisen ylityön laskeminen aloitetaan vuoden viimeisestä päivästä taaksepäin seuraavasti:
Esimerkki: Tuntipalkkainen päivä- ja kaksivuorotyöntekijä on jo saanut työskennellessään pitämättömillä tasaamisvapaapäivillä peruspalkan, joten korvattavaksi tulevat korotusosat seuraavasti: 50 prosentin tunteja 26 ja 100 prosentin tunteja 74.
Jos tasaamisvapaata on pitämättä vuoden päättyessä, ne on korvattava edellä esitetyn mukaisesti, ellei ole sovittu niiden siirtämisestä pidettäväksi vuoden 2024 loppuun mennessä.
Jos tasaamisvapaata on pitämättä vähemmän kuin 100 tuntia, laskelma tehdään pitämättömien tuntien mukaan vuoden lopusta laskien. Tämän lisäksi on tietenkin maksettava varsinainen työajantasaamislisä, ellei sitä ole maksettu.
Pitämättömien tasaamisvapaiden maksaminen ylityönä edellyttää, että työntekijän työsuhde on alkanut viimeistään 15 tammikuuta ja ollut voimassa kalenterivuoden lopussa.
Tasaamisvapaat ja kuukausipalkka
Työehtosopimuksen 19.3 luku määrää kuukausipalkkaisten osalta seuraavaa:
Kuukausipalkkaisten työntekijäin osalta työajan tasaaminen toteutetaan kuukausipalkkaa alentamatta.
Päivä- ja kaksivuorotyön kuukausipalkkaiselle ei makseta erillistä työajantasaamislisää, vaan hänellä on oikeus pitää 12,5 päivää vapaata kalenterivuodessa palkkaa alentamatta.
Jos kuukausipalkkaiselle ei ole annettu tasaamisvapaata, hänellä on saamatta ylityön korotusosien lisäksi kyseisiltä tunneilta myös peruspalkka, joka pitää laskea mukaan. Maksamisessa oleva tuntipalkka lasketaan siten, että kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.
Jos esimerkiksi kaikki 100 tuntia on pitämättä, ylityön korotusosien laskenta tehdään kuten tuntipalkkaisella. Tämän lisäksi maksetaan kaikilta pitämättömiltä työajantasaamistunneista myös peruspalkka. Tämä edellyttää työskentelyä koko kalenterivuoden.
Kari Lähteenmäki
Sopimuspäällikkö
Teknologiasektori