5. Muuttuva työelämä tarvitsee tekijöitä ja osaajia
Teollisuusliitto osallistuu aktiivisesti työelämän kehittämiseen, jossa riittää kysymyksiä ratkaistavaksi. Haasteet otetaan vakavasti. Suomen kaltainen pieni talous ei pysty tarjoamaan nykyisenlaista elintasoa väestölleen ilman menestyvää, kilpailukykyistä ja ympäristöystävällistä teollisuutta. Teollisuustyö ja sen rinnalla palvelutarjonta ovat myös entistä globaalimpia. Suomalaisten tekemiä työtehtäviä siirtyy toisaalle, ja Suomeen syntyy uudenlaisia töitä. Suomi tarvitsee lisäksi työntekijöitä muualta ja uusia kansalaisia tekemään töitä suomalaisten rinnalla.
Suomessa on 2000-luvulla tehty rajuja talouden ja tuotantorakenteiden muutoksia, ja teollisuudesta on hävinnyt noin 100 000 työpaikkaa. Edes suhteellisen hyvä talouden kasvu ei ole merkittävästi lisännyt teollisuuden työpaikkoja. Tämä ei johdu yksinomaan esimerkiksi automaation tai uuden teknologian lisääntymisestä. Kysymys on ennen kaikkea rakennemuutoksesta, jossa valmistavaa tuotantoa on siirretty muualle. Teollinen työnjako on laitettu maailmanlaajuisesti uusiksi.
Työt eivät häviä teollisuudesta tai palveluista, vaan muuntuneet työtehtävät vaativat tekijöiltään entistä enemmän osaamista. Kun työt organisoidaan uudelleen, hyödynnetään yhä enemmän uutta teknologiaa, keinoälyä ja automaatiota. Tämä edellyttää, että näihin investoivat työnantajat panostavat inhimilliseen pääomaan eli työllistävät ja kouluttavat työntekijöitä.
Työn murroksen tuottamat uudenlaiset työnkuvat ja työtehtävät edellyttävät monenlaisia taitoja. Siksi työntekijän tulee pitää osaamisensa ajan tasalla. Tämä kysyy työnantajilta resursseja ja tahtoa investoida uuteen teknologiaan ja työntekijöiden osaamiseen. Edelläkävijäyrityksissä hyödynnetään uutta teknologiaa, keinoälyä ja muita keksintöjä runsaasti ja lisäksi panostetaan työntekijöiden koulutukseen. Tämä näkyy huippuosaamisena, joka poikii lisää vientiä huipputuotteille.
Tieto- ja viestintätekniikkataidot sekä kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat kansalaistaitoja, joita tarvitaan niin työelämässä kuin vapaallakin. Uusi teknologia on saatava tukemaan tuotantoa ja yhteiskunnan toimintoja. Mitä nopeammin, sitä laajemmin tehty työ tuottaa kasvua ja näkyy kansalaisten hyvinvointina.
EsimerkkiTempputyöllistäminen tai pakko eivät tuota yhteiskunnan kannalta kestäviä ja toivottuja tuloksia. Työtekijöitä ei tule sopeuttaa silpputyömarkkinoihin ja näin lisätä huono-osaisuutta etenkin vanhempien työnhakijoiden kohdalla. Työllisyyspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja työntekijälähtöistä. Työuran pidentämisen tulisi olla yhtä tärkeä tavoite kuin työllisyysasteen nostaminen. |
EsimerkkiUlkomaisen työvoiman käyttö on yleistynyt suomalaisilla työpaikoilla. Työnantajat esittävä tähän syyksi työvoimapulan, mikä on osatotuus. Osaavasta työvoimasta on pulaa. Suomessa tarvitaan ulkomaisia työntekijöitä, jos työvoiman kysyntään ei pystytä muuten vastaamaan. Näin saadaan työpaikat pysymään Suomessa. EU-jäsenyys joustavoittaa täydentävän työvoiman liikkuvuutta ja työvoimaa tulee myös EU:n ulkopuolelta, kolmansista maista. |
Tavoite/KeinotInhimillisen ja alueellisesti kestävän työllisyysmallin tulee huomioida yksilön työ- ja koulutushistoria ja työelämän vaihe. Pakon tilalle on luotava tuottoisaa työvoimapoliittista koulutusta, joka päivittää työnhakijan taitoja sekä antaa valmiuksia työskennellä uusillakin aloilla. Työntekijälähtöisen työllistämismallin tulee palkita työnhausta ja kouluttautumisesta. Tätä kautta myös työurien pidentäminen ja uuden työuran luominen tulee mahdolliseksi. Tehtävässä sote-uudistuksessa on varattava rahoitus alueellisen työllisyyden parantamiseen ja työvoimakoulutukseen. |
Tavoite/KeinotTeollisuusliiton tavoitteena on, että kaikilla Suomessa työskentelevillä on oltava samat työn tekemisen ehdot ja yhdenvertainen kohtelu. Työehtojen toteutumisen valvontaa tehostaisi tulorekisterin käyttö ja henkilökohtainen veronumero, joka tulee saada myös Teollisuusliiton aloilla työskenteleville ulkomaisille työntekijöille. |
