Toimialakatsaus selvittää robotisaation ja digitalisaation etenemistä työpaikoilla

Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila esitteli torstaina Teollisuusliiton syysvaltuustolle uuden toimialakatsauksen. Hän kiinnitti puheenvuoronsa alussa huomiota robotisaation ja digitalisaation etenemiseen työpaikoilla.

Teollisuusliiton pääluottamusmiehille tekemästä kyselystä selviää, että kolmasosalla työpaikoista robotit työskentelevät ihmisten rinnalla, tilalla tai apulaisina työpaikoilla. Kyselyyn vastasi reilu tuhat pääluottamusmiestä.

– Yleisimmin robotteja ja automaatteja hyödynnetään tuotantoprosesseissa kemian ja metalliteollisuuden työpaikoilla. Uuden sukupolven robotit korvaavat vanhempaa konekantaa ja muuttuvat entistä fiksummiksi, ne oppivat, liikkuvat ja kommunikoivat, Anttila esitteli syysvaltuustolle kyselyn tuloksia.

Enemmistön kyselyyn vastanneista työpaikoilla robotteja ei ole.

Niillä työpaikoilla, joilla robotteja käytetään, neljännes arvioi robotiikan olleen merkittävä tuotantotekijä vuosina 2018–2019. Eniten näin arvioivat kemian alojen pääluottamusmiehet.

– Yleisemmin käytössä on muutamia tai muutamia kymmeniä erilaisia robotteja tai automaatteja. Suurimmilla työpaikoilla jopa yli sata tekemässä erilaisia töitä, Anttila kertoo.

Digitalisaatioon on sijoitettu metalli- ja kemianteollisuudessa erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana, puutuoteteollisuudessa etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana.

– Digi-investoinneissa on loppukädessä kyse kilpailukyvystä. Kilpailluilla markkinoilla pärjää vain, jos osaaminen, tuotteet ja tuotantomenetelmät ovat huipputasoa. Etenkin suuret vientiyritykset ovat tehneet digipanostuksia ja menestyneet entistä paremmin.

Joillekin yrityksille robottien ja automaatiojärjestelmien valmistus on kasvavaa liiketoimintaa.

– Eli liittomme jäsenet myös tekevät näitä koneita, jotka auttavat tuotannossa. Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäksi robottien kanssa työskentely on myös työturvallisuus- ja työterveysasia. Työntekijät voivat keskittyä pienemmällä riskillä työhönsä, kun heidän terveyttään uhkaavat tehtävät teetetään roboteilla.

Toimialakatsauksessa kerrotaan, että yksinkertaisimpia robotteja käytetään etenkin suuria sarjoja työstettäessä sekä fyysisesti raskaiden, vaarallisten, toisteisten ja yksitoikkoisten työvaiheiden tekijöinä.

– Näin työstä tulee työntekijöille turvallisempaa ja mielekkäämpää. Hyvä esimerkki työsuojelusta on se, että robotti voi työskennellä ”akvaariossa”, jolloin erilaiset hitsauskaasuja, puupölyä, kemikaalihiukkasia tai melua tuottavat työtehtävät eivät vahingoita ihmisiä.

Anttilan mukaan koneälyä ei kannata pelätä.

–Tekoäly on loppujen lopuksi tietokoneohjelma.

Työllisyys parantunut erityisesti metalliteollisuudessa

Teollisuusliiton aloilla kovin työvoimatarve oli viime keväänä. Tällä hetkellä teknologiasektorilla töihin haetaan erityisesti valimotyöntekijöitä, hitsaajia ja levyseppiä, kokoonpanoon työntekijöitä sekä seppiä, työkaluntekijöitä ja koneenasettajia.

Teollisuusliiton toimialoista työllisyys on parantunut etenkin metalliteollisuudessa. Lokakuussa 2019 työllisyysaste oli 72 prosenttia, kasvua on vuoden takaiseen 0,3 prosenttiyksikköä.

– Työllisiä oli lokakuussa 21 000 enemmän. Työttömyys on pysynyt ennallaan vuoden aikana. Työllisiä on 3 000 vähemmän kuin lokakuussa 2018. Syyskuussa 2019 työllisiä oli 40 000 enemmän ja työttömiä 9 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Työllisyys parantunut pitkällä aikavälillä

Teollisuusliiton jäsenten työllisyystilanne lyhyellä ajanjaksolla hieman heikentynyt. Lokakuussa 2019 ansiopäivärahaa sai 11 646 jäsentä, mikä on 1 481 enemmän kuin syyskuussa.

– Pidemmällä aikavälillä työllisyystilanne parantunut. Vuoden takaiseen verrattuna työttömyyspäivärahan saajia on vähemmän (-1 216) ja kahden vuoden takaiseen huomattavasti vielä vähemmän (-8 668).

Avoimia työpaikkoja edellä mainituissa tehtävissä on hieman yli 5 000. Työvoiman tarve muilla kuin teknologiasektorilla on seuraava: kemian sektorilla 510 työpaikkaa, puutuotesektorilla noin 350 ja erityisaloilla 2 480. Viimeksi mainitulla eniten kysyntää on sanomalehtien jakajille ja läheteille (1 634 ).

Teollisuustuotanto kehittynyt paremmin kuin kilpailijamaissa

Anttilan mukaan teollisuustuotannon määrä on kehittynyt tänä vuonna paremmin kuin kilpailijamaissa.

– Tämä viittaa luultavammin siihen, että kilpailukyky on kunnossa. Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto on kasvanut Suomessa tammi-syyskuussa 2,4 % vuositasolla. Teollisuuden saaminen uusien tilausten arvo pysynyt tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Tehdasteollisuuden arvonlisä nousi vuosina 2017 ja 2018 Suomessa yhteensä 12 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

– Tästä kasvusta hyödyn keräsivät etupäässä työnantajat, sillä palkansaajille maksettavia työvoimakustannuksia maksettiin ainoastaan kaksi prosenttia enemmän. Tämä työnantajamyönteinen kehitys näkyy sitten myös Suomen kilpailukyvyssä.

Toimialakatsauksen mukaan palkansaajien nimellisansioiden nousu on pysynyt noin kahden prosentin tasolla vuonna 2019. Säännölliset ansiot nousivat heinä-syyskuussa 2,2 prosenttia edellisen vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

– Myös reaalipalkat nousivat 1,4 prosenttia, koska ansiot paranivat nopeammin kuin mitä kuluttajahinnat kasvoivat.

Anttila arvioi, että Suomen julkisen talouden alijäämä luultavammin kasvaa lähivuosina. Hänen mielestään tilanne on kuitenkin hallinnassa.

– Työllisyysasteen nosto on tärkeä julkisen talouden tasapainon kannalta. Tähän liittyy riskinsä, esimerkiksi osa-aikatyön teettämisen yleistyminen. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito ja kehittäminen vaativat kuitenkin rahallisia panostuksia.

– Pidemmän päälle nykyinen verotaso kestämätön. Tarve veroasteen kohottamiseen on olemassa, etenkin hyvätuloisten kohdalla paine kasvaa.

Teollisuusliiton tutkimusyksikön ennusteet teollisuustuotannosta ovat hieman valtiovarainministeriön tekemiä ennusteita vaisummat. Suomen kokonaistuotanto (bruttokansantuote) on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin hyvää 2,5 prosentin vauhtia.

– VM ennustaa bruttokansantuotteen kasvuksi tälle ja ensi vuodelle 1,5 % (2019) ja 1,0 % (2020). Tätä voidaan pitää kohtuullisena kasvuna. Maailmankauppa ja teollisuuden investoinnit eivät tue kasvua. Monissa maissa työllisyys parantunut ja palkat nousseet, mikä puolestaan lisää kysyntää.

Myös teollisuustuotanto jatkaa kasvua, VM:n ennusteen mukaan 3,0 % (2019) ja 1,8 % (2020). Viennin puolestaan ennustetaan kasvavan molempina vuosina 2,4 %. Myös vientihintojen nousu jatkuu.