Työterveyshuolto ja toiminta sekä työsuojeluvaltuutetun asema
Työterveyshuolto on työn ja terveyden asiantuntija. Sen tarkoituksena on osaltaan edistää työntekijöiden terveyttä ja työn turvallisuutta. Työnantajan tulee järjestää ja kustantaa lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto kaikille työssä käyville työntekijöille työsuhteen laadusta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuollon palveluiden tulee olla työntekijöille maksuttomia. Työterveyspalveluiden järjestäminen tai muuttaminen tulee käsitellä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
Lakisääteisen työterveyshuollon tehtävät
Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää (ks. tarkemmin työterveyshuoltolain 12§):
- Työpaikkaselvitykset ja niiden perusteella tarpeelliseksi arvioidut terveystarkastukset.
- Toimenpide-ehdotukset ja niiden toteutumisen seuranta työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
- Työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen.
- Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä niin työnantajalle kuin työntekijällekin.
- Osatyökykyisen työssä selviytymisen seuranta, edistäminen ja kuntoutukseen ohjaaminen.
- Työpaikkakohtaisen ensiapuvalmiuden, ensiaputaitojen ja välineiden tarpeen arviointi.
- Työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.
Lakisääteisen työterveyshuollon tehtäviin kuuluu selvittää uhkaako jokin työssä oleva asia/tekijä työntekijöiden työ- ja toimintakykyä. Työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet tulee huomioida tässä arvioinnissa. Työntekijällä onkin aina oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita, mikäli hän epäilee terveysongelmiensa aiheutuvan työstä tai työympäristöstä. Yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalveluiden eli niiden, jotka yleensä ajatellaan lääkäripalveluiksi, järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista.
Työpaikkaselvitys
Työterveyshuollon tulee selvittää ja tuntea työperäisten terveysvaarat ja –haitat, työpaikan olot, altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara ja selvittää kuinka nämä huomioidaan työtä, työmenetelmiä ja työmenetelmiä suunniteltaessa tai muutettaessa. Tämä työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan pohja. Työpaikkaselvitystä varten työterveyshuollon tulee tehdä toistuvia työpaikkakäyntejä ja käyttää muita työterveyshuollon välineitä kuten alan altisteihin liittyvää kirjallisuutta ja työpaikan riskinarviointeja. Kirjallinen raportti työpaikkaselvityksestä tulee olla kaikkien nähtävillä ja työpaikkaselvityksen havainnot tulee ottaa huomioon työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä.
Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Työnantajan ja työterveyshuollon tulee laatia kirjallinen sopimus palveluista ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon toteuttamiseksi. Työnantajan on pidettävä työterveyshuoltosopimus kaikkien työntekijöiden nähtävillä. Työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma määrittävät myös, mitä korvauksia työnantaja saa KELA:lta.
Terveystarkastukset
Työterveyshuollon tulee tehdä työhöntulotarkastus ja altistumisen perusteella säännölliset terveystarkastukset, mikäli työssä esiintyy erityistä sairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä esimerkiksi melua, liuottimia (Terveystarkastukset erityistä vaara aiheuttavassa työssä Vna 1485/2001) tai työstä saattaa aiheutua ylikuormitusta tai muita riskejä terveydelle. Työnantajan osoittamiin altistumisen perusteella järjestettäviin työterveyshuollon terveystarkastuksiin tulee osallistua. Työterveyshuolto antaa ohjausta työn terveysvaaroista ja terveyden edistämisestä.
Työkyvyn tukeminen
Työterveyshuolto osaltaan miettii työnantajan kanssa yhteistyössä, kuinka työkykyä tuetaan, seuraa työntekijöiden työkykyä ja antaa varhaista tukea työkyvyn vaarantuessa, sekä miettiä keinoja palauttaa työkyky ehkäistä työkyvyttömyys. Varhaisen tuen toimintatavat tulee sopia yhdessä työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa yhdessä.