Kolmelle kemian sektorin alalle työehtosopimukset – palkat nousevat 2 prosenttia vuonna 2022
Kemianteollisuus ry:n, Muoviteollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n hallinnot ovat hyväksyneet osapuolten välille tiistaina 18.1. syntyneen neuvottelutuloksen uusista työehtosopimuksista kemian perusteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuuden sekä muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden sopimusaloille. Sopimusten piirissä on noin 13 000 työntekijää. Sopimuskausi on 1+1 vuotta. Jälkimmäinen vuosi on ns. optiovuosi.
Sopimuskausi ja palkkaratkaisu
Sopimus korottaa palkkoja 2,0 prosenttia vuonna 2022. Yleiskorotuksen osuus on 1,6 prosenttia ja yrityskohtaisen erän osuus 0,4 prosenttia. Työehtosopimus on voimassa 18.1.2022–31.12.2023 välisen ajan, ellei muuta sovita. Mikäli toisen vuoden palkankorotuksesta ei löydetä ratkaisua syyskuun loppuun mennessä 2022, päättyy sopimus 31.12.2022.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että sopimukset saatiin syntymään. Palkankorotuksen taso nousi kuitenkin tällä kierroksella aivan liian korkeaksi. Taso ei lainkaan huomioi sitä, että koronavuosina 2020–2021 palkat nousivat Suomessa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin eikä myöskään sitä, että moni yritys on vasta noussut koronakuopasta vuoden 2019 tasolle. Kustannuskilpailukyky heikkeni tällä ratkaisulla, ja osapuolten tulee siitä kantaa vastuunsa jatkossa, toteaa Kemianteollisuus ry:n johtaja Minna Etu-Seppälä.
– Olemme Teollisuusliitossa tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun. Kaikille työntekijöille kohdistuvan yleiskorotuksen merkitys on nyt poikkeuksellisen suuri, ja se vastaa tavoitteitamme. Sopimukset myös uudistuvat molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Itseasiassa osa sovituista uudistuksista löytyi lähes identtisinä osapuolten neuvotteluehdotuksista, toteaa Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho.
Paikallinen sopiminen edistyy osapuolten yhteisellä tahdolla – koronapandemia vauhditti muutoksia
Työehtosopimusratkaisu kehittää paikallista sopimista siten, että entistä useammasta työehtosopimuksen määräyksestä on mahdollista sopia toisin paikallisesti. Keskeinen edellytys paikallisen sopimisen onnistumiselle on henkilöstön ja yrityksen välinen vuoropuhelu, yritysten toimintaympäristön haasteiden tunnistaminen sekä paikallisen neuvotteluosaamisen kehittäminen.
Osapuolet löysivät yhteisen ymmärryksen myös siitä, että joustaville työajoille on entistä enemmän tarvetta niin yritysten kuin työntekijöiden keskuudessa. Sopimus kehittää olemassa olevia työaikakirjauksia sekä lisää uusia joustomahdollisuuksia. Osapuolten on myös tarkoitus luoda uusia työkaluja erityisesti pk-yrityksille, jotta niissä voidaan hyödyntää työehtosopimuksen työaikajoustoja entistä paremmin.
Koronapandemia on pakottanut yrityksiä keksimään luovia ratkaisuja toiminnan pyörittämiseksi vaikeuksien keskellä. Osittain koronapandemian aiheuttamat poikkeustilanteet näkyvät nyt myös työehtosopimusratkaisussa. Sopimukset uudistavat lomautusmenettelyä poikkeuksellisissa tilanteissa ja sopimusten kriisilauseketta kehitettiin. Kriisilausekkeen käyttö kuitenkin edelleen edellyttää, että kriisi todetaan työpaikalla työnantajan ja henkilöstön edustajan kanssa.
Kemianteollisuuden sopimukset uudistavat myös ajattelua työmarkkinoilla. Se näkyy liittojen nyt sovittuna mittavana panostuksena paikalliseen sopimiseen sekä yhteisen tulevaisuuden strategian luomisella. Liitot ovat myös valmiita osaltaan vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät tulevaisuuden osaajapulaan kehittämällä toimialan oman oppisopimusmallin. Näistä asioista osapuolet kertovat lisää viikolla 4 Kemianteollisuuden, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron yhteisessä tilaisuudessa.
Osapuolten hyvät neuvottelusuhteet näyttelivät isoa roolia ratkaisun sisällön rakentamisessa ja siinä, että ratkaisu saatiin aikaan ilman työrauhahäiriöitä.
Lisätietoja
Minna Etu-Seppälä, johtaja, Kemianteollisuus ry, 040 778 0182
Toni Laiho, kemian sektorin johtaja, Teollisuusliitto ry, 050 303 9272