Sota, pakotetoimet ja pandemia synkentävät näkymiä
Ukrainan sota vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen, mutta sota tai pakotteet eivät ole romuttamassa Suomen talouskasvua. Talouskasvu jatkuu, mutta näkymät ovat muuttuneet synkemmiksi. Eniten teollisuusyrityksistä kärsivät ne, joilla on suoraa Venäjän vientiä tai tuontia. Lisäksi koronaepidemia vaikuttaa globaalikauppaan ja logistiikkaan, joka näkyy raaka-aine- ja komponenttipulana.
Talouskasvun ennustetaan tänä vuonna hidastuvan. Ennustelaitokset ovat korjanneet Suomen kokonaistuotantoa koskevia arvioitaan alaspäin. Ennusteissa ei kuitenkaan katsota talouden supistuvan. Tästä kertoo muun muassa kasvaneet kone- ja laiteinvestoinnit, jotka parantavat kilpailukykyä ja lisäävät tuotantoa.
Valtiovarainministeriö ennustaa teollisuustuotannon vähenevän tänä vuonna. Tutkimusyksikön näkemyksen mukaan tämä on mahdollista, jos energian tuonti lakkaa Venäjältä kokonaan tai jos tuotantoketjujen häiriöt pahenevat selvästi koronavuosiin verrattuna.
Maaliskuussa inflaatio kipusi jo 5,8 prosenttiin Suomessa. Aiemmista näkymistä poiketen kuluttajahintojen nousu on näillä näkymin taittumassa vasta ensi vuonna. Ukrainan sota nostaa jo ennestään korkeita raaka-aineiden hintoja. Lisäksi tuotantoketjujen häiriöt paitsi vaikeuttavat tuotantoa myös heijastuvat tavaroiden hintoihin.
Synkkenevistä inflaatio- ja talouskasvuennusteista huolimatta työllisyys on pysynyt korkeana. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli maaliskuussa 73,7 prosenttia. Työtä on löytynyt: työttömien työnhakijoiden määrä on pienentynyt selvästi vuoden takaisesta.
Tuotantovaikeudet alkavat näkyä Teollisuusliiton jäsenten työpaikoilla. Tuotannon pullonkaulat ja Venäjän kaupan loppuminen aiheuttavat lomautuksia ja irtisanomisia. Esimerkiksi Valmet Automotive kertoi huhtikuun lopulla aloittavansa neuvottelut 1 100 työntekijän irtisanomisesta.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, [email protected]
Erikoistutkija Timo Eklund, [email protected]