Suhdannetilanne hyvä epävarmuuksista huolimatta
NATO-päätöksen lyhyen aikavälin talousvaikutukset ovat jäämässä pieneksi. Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi edelliskuukaudesta huolimatta sähkön ja maakaasun Venäjän tuonnin loppumisesta.
Teollisuudessa suhdannetilanne on edelleen hyvä. Tuotannon kasvu on hidastunut, mutta teollisuustuotanto on vakiintumassa korkealle tasolle. Yksikään ennustelaitoksista ei ennakoi talouden supistuvan.
Myös työllisyys on kohentunut selvästi vuodessa. Työllisiä olikin vuoden 2022 huhtikuussa 113 000 enemmän kuin huhtikuussa 2021. Samalla työttömyys, pitkäaikaistyöttömien määrä ja lomautukset ovat vähentyneet vuoden takaisesta. Erityisesti työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut selvästi kevään aikana. Työtä siis riittää ja työmarkkinat vetävät.
Huhtikuussa tehtiin Teollisuusliiton pääluottamusmiehille suhdannekysely (2/2022). Vastauksia saatiin kaikkiaan 917 pääluottamusmieheltä (vastausprosentti 49 %). Teollisuustyöpaikkojen tulokset kertovat samansuuntaisesta kehityksestä kuin teollisuutta koskevat suhdannetiedot yleisemminkin.
Suhdannekyselyn perusteella huomattava osa teollisuusyritysten 788 pääluottamusmiehestä (43 %) arvioi tuotannon paranevan seuraavien 3 kuukauden aikana. Vielä useampi (46 %) arvioi tuotannon pysyvän ennallaan. Tulos on tärkeä etenkin silloin, jos tuotannon lähtötaso on vuoden alussa ollut korkea.
Suhdannekysely kertoo myös, että kolmasosa luottamusmiehistä (38 %) arvioi työllisyyden paranevan seuraavien 3 kuukauden aikana. Puolet (52 %) katsoo, että työllisyystilanne pysyy ennallaan: tällöin ei lomautuksia tai irtisanomisia ole tiedossa teollisuuden työpaikoilla.
Hinnat ovat jatkaneet nopeaa nousuaan (+5,7 %). Inflaatio on pysynyt euroajan ennätystasolla, mutta nousun ennakoidaan hidastuvan. Hintoja nosti etenkin polttoaineiden ja omakotitalojen peruskorjausten kallistuminen.
Epävarmuustekijöitäkin riittää. Kiinan tiukka koronapolitiikka vaikeuttaa maailmankauppaa sen häiritessä logistiikkaa ja tuotantoketjuja. Lisäksi NATO-jäsenyysprosessin pitkittyminen voi lisätä talouden epävarmuutta ja saattaa vaikuttaa investointeihin.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, [email protected]
Erikoistutkija Timo Eklund, [email protected]