Teollisuusliiton tavoitteet vaalikaudelle 2023–2027

Teollisuusliitto tarjoaa eduskuntavaalien alla oman näkemyksensä siitä, miten Suomi voittaa vaalikaudella 2023–2027 edessä olevat haasteet. Esittelemme keinot kestävän talouden ja teollisuuden rakentamiseksi, työelämän kehittämiseksi oikeudenmukaisemmaksi, työllisyysasteen ja työn tuottavuuden nostamiseksi sekä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Näkemyksemme rakentuu vahvan yhdessä tekemisen ja sopimisen kulttuurin arvopohjalle, jossa kunnioitetaan työtä ja sen tekijää. Suomalaisen yhteiskunnan tulee olla ylisukupolvisesti reilu. Suomessa on tultava toimeen yhdestä työstä ansaitulla palkalla. Tämän toteutuminen edellyttää toimia työelämän pelisääntöjen vahvistamisessa ja valvonnassa, mutta myös vastuullista, työntekijöitä kunnioittavaa veropolitiikkaa.

Uhka talouden painumisesta koronapandemian jälkeen uuteen taantumaan, Ukrainassa käytävän sodan aiheuttama energiakriisi ja inflaatio sekä Suomea vaivaava, väestön ikärakenteesta johtuva työvoimapula ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä kasaavat merkittäviä paineita keväällä valittavan eduskunnan ja vaalituloksen pohjalta muodostettavan hallituksen työlle. Lisäksi tarve toimenpiteille ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, suomalaisten osaamisen vahvistamiseksi ja työmarkkinoiden uudistamiseksi ei ole kadonnut mihinkään.

Teollisuutta tarvitaan

Suomi tarvitsee teollisuutta tuottaakseen suomalaisille hyvinvointia. Teollisuustuotteiden vientitulot tasapainottavat merkittävän osan kansantalouden tuonnin tarpeesta. Teollisuus synnyttää suoria ja välillisiä työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Näiden elintärkeiden toimialojen toimintaympäristön turvaaminen ja toisaalta toiminnan vastuullisuuden vahvistaminen ovat koko yhteiskunnan kannalta keskeisiä kysymyksiä.

Teollisuuden tarvitsema infrastruktuuri ja logistiikka sekä kohtuuhintaisen energian ja osaavan työvoiman saatavuus on taattava. Samalla on vahvistettava työehtojen kunnioittamista, reilua tulonjakoa työntekijöiden ja omistajien välillä sekä tekoja työturvallisuuden vahvistamiseksi. Suomessa tehtävästä tuloksesta on maksettava verot yhteiskunnalle, jonka toiminta mahdollistaa menestyksellisen yritystoiminnan.

Luonnonvarojen käyttö kestäväksi

Yhteisten luonnonvarojen käytön on oltava kestävää, jotta niiden varaan voivat hyvinvointiaan rakentaa myös seuraavat sukupolvet. Suomalaisen teollisuus on osa ratkaisua ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. EU:n ympäristömääräykset on toimeenpantava yhteismitallisesti kaikissa jäsenmaissa. Saastuttava kilpailu ETA-alueen ulkopuolelta on estettävä, jotta työntekijöiden oikeuksia tai ilmastotoimia laiminlyömällä ei voi saavuttaa kilpailuetua suhteessa vastuullisiin toimijoihin.

Keskustelu metsäpolitiikasta on Teollisuusliiton mielestä liian yksipuolista. Hiilinielujen kehityksen lisäksi on ratkaistava se, miten siirtyminen fossiilisista uusiutuviin raaka-aineisiin ja kiertotalouteen toteutetaan. Suomen tavoite nostaa biotalouden luomia työpaikkoja neljänneksellä 400 000:een edellyttää, että suomalainen luonnonvarapolitiikka on kestävää vähintään 80-100 vuoden aikajänteellä.

Ostovoimakriisi on ratkaistava, ei heikennyksiä ansiosidonnaiseen

Teollisuusliitto katsoo seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi kiihtyneen inflaation ja energiakriisin aiheuttaman palkansaajien ostovoiman heikentymisen. Ostovoiman heikentyminen uhkaa vakavasti kotimaista kysyntää, myönteistä työllisyyskehitystä ja voi pitkittää mahdollista taantumaa. Parhaaksi keinoksi palkansaajien ostovoimaongelman korjaamiseen liitto näkee kiky-sopimuksessa työntekijöille siirrettyjen sosiaalivakuutusmaksujen palauttamisen työnantajien maksettavaksi. Kikyn peruminen vahvistaisi palkansaajien ostovoimaa noin kahdella prosentilla kaikissa tulonsaajaryhmissä julkiselle taloudelle neutraalilla tavalla.

Teollisuusliitto arvostelee poliittisten puolueiden haluja heikentää työttömyysturvaa. Suurimman puolueen asemaa pitävä Kokoomus on esittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittamista. Teollisuusliiton arvion mukaan jopa kymmenentuhatta teollisuuden ammattilaista putoaisi Teollisuusliiton sopimusaloilla perusturvan varaan, jos etuuspäivien määrä leikattaisiin kahteensataan Kokoomuksen esittämällä tavalla. Useat hallitukset ovat jo kiristäneet työttömyysturvan saantiehtoja tai lyhentäneet työttömyysturvan kestoa 2010-luvun aikana. Nyt olisi Teollisuusliiton mielestä aika ottaa hengähdystauko ja seurata reformien työllisyysvaikutuksia.

Luottamusmiehen asema lakiin, palkkavarkauksiin puututtava

Teollisuusliitto pitää tärkeänä, että luottamusmiehen asema ja oikeudet kirjataan lainsäädäntöön nykyistä täsmällisemmin. Työntekijäedustajien tehtävät on tähän saakka määritetty ensisijaisesti työehtosopimuksissa. Työnantajien lopetettua valtakunnallisen sopimustoiminnan metsäteollisuudessa pieni vähemmistö työnantajista on kuitenkin pyrkinyt kiistämään työntekijöiden valitseman luottamusmiehen valinnan ja oikeuden edustaa työntekijöitä yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Selkeä laista tuleva velvoite myös järjestäytymättömille yrityksille tunnustaa luottamusmies työntekijöiden ensisijaisena edustajana turvaa työntekijöiden järjestäytymisoikeuden.

Yleissitovuuden määritelmää on uudistettava siten, että alalle voidaan vahvistaa sitovat vähimmäistyöehdot myös silloin kun valtakunnallista työehtosopimusta ei ole solmittu. Edustavaksi sopimukseksi tulisi katsoa sopimus, joka koskee suurinta osuutta työntekijöistä joko suoraan tai liityntäsopimusten kautta. Oikeuskäytännössä vahvistettu työehtosopimusten jälkivaikutusoppi on kirjattava selvästi lainsäädäntöön.

Tahallisesti lain ja työehtosopimuksen määräyksiä pienemmän palkan tai työntekijälle kuuluvien haitta- ja erilliskorvausten maksaminen rinnastuu Teollisuusliiton näkökulmasta varkauteen, josta ei kuitenkaan Suomessa seuraa rangaistusta. Palkkavarkaudesta on seurattava tuntuva sanktio, jotta työnantajasta riippuvaisten tai työelämän pelisäännöistä tietämättömien, usein ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ei ole houkuttelevaa. Teollisuusliitto haluaa myös turvata ulkomaisten työntekijöiden mahdollisuuden ilmoittaa väärinkäytöksistä turvaamalla näille oleskeluoikeuden kiistan käsittelyn ajaksi.

Teollisuusliiton keskeiset tavoitteet vaalikaudelle 2023-2027:

Ostovoimakriisin korjaaminen

• Kiky-sopimuksella työntekijöiden maksettavaksi siirrettyjen työnantajamaksujen (2,05%) palauttaminen työnantajien maksettavaksi.
• Säilytetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto ja taso nykyisellä tasollaan.
• Tuetaan pieni- ja keskituloisia kotitalouksia energiasiirtymässä ja energiainvestoinneissa.

Työmarkkinat

• Turvataan työntekijöiden oikeus järjestäytymiseen, työehdoista sopimiseen ja työtaistelutoimiin jokaisella työpaikalla.
• Kirjataan luottamusmiehen asema lainsäädäntöön Ruotsin mallin mukaisesti.
• Kirjataan työehtosopimusten jälkivaikutus lainsäädäntöön.
• Uudistetaan yleissitovuutta siten, että alalle voidaan vahvistaa sitovat vähimmäistyöehdot myös silloin kun valtakunnallista työehtosopimusta ei ole solmittu.

Työelämän pelisäännöt

• Sanktioidaan tahallinen alipalkkaus, eli palkkavarkaus.
• Annetaan ammattiliitoille kanneoikeus.
• Turvataan ulkomaalaisten työntekijöiden oikeus jäädä maahan hyväksikäyttötapauksissa.
• Laajennetaan veronumeron käyttö rakennuksilta ja telakoilta teollisuuteen, alkutuotantoon ja palveluihin.

Koulutus

• Ammatillisen koulutuksen resursseja on parannettava.
• Hallinnolliset esteet toisen asteen opintojen yhdistämisessä on purettava.
• Oikeuden työuran aikaiseen koulutukseen on toteuduttava kaikkien työntekijöiden osalta.

Teollisuus, ilmasto ja luonnonvarat

• Energiaomavaraisuuteen vihreän sähkön ja vedyn tuotantoa lisäämällä.
• Väyläverkoston korjausvelka on käännettävä laskuun ja toteuttaa suunnitellut investoinnit alempaan tieverkkoon ja Pori-Tampere-Jyväskylä-raideyhteyteen.
• Viranomaisten luvitusresursseja ja oikeuslaitoksen kykyä lupavalitusten käsittelyyn on parannettava ja siirryttävä teollisuuden ympäristöluvissa kohti yhden valituskelpoisen luvan periaatetta.
• Elinkeinotuet on kohdistettava tki-toimintaan, demonstraatio- ja vientirahoitukseen ja ilmastotavoitteiden edistämiseen.
• Kansallisen metsä- ja biotalousstrategioiden on ohjattava hiilineutraalisuustavoitetta nielujen, raaka-ainesiirtymän ja kiertotalouden osalta.
• Teollisuus hyötyy selkeästi ja pitkäjänteisesti ohjatusta ilmastopolitiikasta. Vuoden 2035 tavoitteesta on pidettävä kiinni.