SAK: Työllisyyskeskustelu ei tunnista palkkaköyhyyttä

SAK:n palkkaköyhyystutkimus haastaa ajatusmallin, jossa työllistyminen automaattisesti ratkaisee kaikki toimeentulo-ongelmat. Hallituksen olisi mietittävä päätöstensä seuraukset niille työllisille, joilla pienikin leikkaus aiheuttaa iso loven tuloihin.

SAK:n vuoden 2023 aikana tekemä tutkimuskokonaisuus avaa entistä tarkemman näkymän palkkaköyhyyteen. Aikaisemmissa osissa on selvinnyt, että arviolta 100 000 suomalaista on suuressa palkkaköyhyysriskissä. Nyt tehdyssä laadullisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten palkkaköyhyys näkyy ihmisten arjessa ja millaiset olosuhteet ovat altistaneet tilanteelle.

Haastateltaviksi valikoitui 12 työntekijää SAK:n toimialoilta. He ovat työelämässä, mutta ilmoittivat, ettei palkka riitä turvaamaan toimeentuloa.  Suurin osa haastateltavista oli joutunut säästämään kutakuinkin kaikesta ja minimoimaan kulunsa. Osalle tulot olivat riittäneet aikaisemmin, mutta viime vuosina tapahtunut ostovoiman heikentyminen oli vienyt talouden miinukselle.

– Elämäntilanteet ja köyhyyden syvyys vaihtelivat, mutta useimmissa tilanteissa nykyisessä työssä jatkaminen ei tarjonnut mahdollisuuksia tilanteen korjaamiselle. Työ oli myös usein pienestä palkasta huolimatta niin vaativaa, kuormittavaa tai stressaavaa, ettei ihmisellä ole voimavaroja vaihtaa työtä tai kouluttautua lisää, kertoo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen.

Useimmat yrittivät säästämisen lisäksi tehdä mahdollisimman paljon sellaisia vuoroja tai lisätöitä, joilla ansiotaso nousisi. Se taas lisäsi jo valmiiksi koettua stressiä ja väsymistä. Työn tekemistä arvostettiin, mutta siitä toivottiin saatavan kunnon palkkaa ja myös arvostusta.

– Orpon-Purran hallituksen ajattelumallissa toimeentulo-ongelmat ratkeavat, kunhan ihminen on työelämässä. Näin ei tutkimuksen valossa kuitenkaan ole.

Pienipalkkaisimmilla aloilla hallituksen päättämät työttömyysturvan rajut heikennykset pakottavat ottamaan vastaan työtä, josta saatavalla palkalla ei välttämättä elä. SAK:n Ari-Matti Näätänen arvioi, että tämä tulee lisäämään palkansaajien toimeentulo-ongelmia tulevaisuudessa.

Esimerkiksi 2500 euron kuukausipalkan perusteella lasketusta ansioturvasta jää Orpon-Purran hallituksen leikkausten jälkeen käteen 850 euroa kuussa, kun työttömyys on kestänyt yli kahdeksan kuukautta. Yli 280 euron nettotulonmenetys työttömyyden varalle itsensä vakuuttaneelle ihmiselle on mittaluokaltaan kohtuuton, sillä monen toimeentulo on veitsenterällä jo nyt.

– Pitkällä aikavälillä tulemme näkemään, että niukkuudessa elävien asema työelämässä heikkenee entisestään, jos heikennykset toteutuvat kuten Orpon-Purran hallitus on ne suunnitellut.

Laadullisen tutkimuksen toteutti korkeakouluharjoittelija Ilmari Railo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätäsen ohjauksessa. Voit tutustua tutkimukseen tästä.