3. Kilpailukyky on teollisuus- ja elinkeinopolitiikan moottori

Teollisuusliitto katsoo, että Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osaamisen rinnakkaisuutta. Tämä hyödyttää kaikkia. Parhaimmillaan ylirajainen ja monitieteinen vuorovaikutus tuottaa mullistavia keksintöjä ja viisaita ratkaisuja, joiden avulla voidaan tehdä aluevaltauksia. Juuri tällä tavoin voidaan markkinoille tarjota uusia, pitkälle jalostettuja ja korkeaa teknologiaa hyödyntäviä tuotteita.

Globaali kilpailu tilauksista ja markkinaosuuksista on koventunut. Ei ole itsestäänselvyys, että lääkekeksinnöt, vaihtoehtoiset polttoaineet ja huippuristeilijät tehdään Suomessa. Kilpailijamaissa on ymmärretty tutkimuksen, tuotekehityksen, innovaatiotoiminnan (TKI) merkitys maan kilpailukyvylle, ja teollisuuspolitiikka on terävöitynyt kautta maailman. Suomalaisten teollisuus- ja palvelutuotteiden menestystarinat kertovatkin parhaimmasta suomalaisesta osaamisesta, jossa korkea teknologia ja moderni muotoilu yhdistyvät ekologisuuteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.

Teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeet eivät näin ollen rajoitu tekniseen tutkimukseen ja innovaatioihin. Yritysten hedelmällinen yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on taattava jatkossakin. Tämä ei onnistu kuitenkaan niin, että julkinen sektori rahoittaa toimintaa ja yksityiset yritykset keräävät taloudellisen hyödyn. Tutkimusta ei voida tehdä vain yritysten ehdoilla.

Uutta tietoa tuotetaan perustutkimuksen avulla yliopistoissa ja korkeakouluissa, joten niille on turvattava toimintaresurssit Suomessa. Käytännöllisiin päämääriin tähtäävä soveltava tutkimus on riippuvainen perustutkimuksesta. Perustutkimuksen monialaisuudella, monitieteisyydellä ja uusilla avauksilla voidaan vaikuttaa teollisuudenkin tulevaisuusnäkymiin. Muotoilun, terveyden, markkinoinnin, käyttäytymisen ja monen muun alan tutkimuksella on ratkaiseva merkitys siihen, mitkä suomalaiset tuotteet pärjäävät markkinoilla.