3. Elokuvateatteria ei ole ja laivalle ei jouda

Lepoa ja vapaa-aikaa on se aika, mikä jää työnteosta ja työmatkoista päivässä tai viikon aikana. Tai ei aivan sittenkään, sillä kyllähän erilaiset kotityöt vaativat aikaa ja ovat työtä. Hiki tulee imuroidessa tai vaihtaessa kesärenkaita autoon. Ja työstä käyvät pyykinpesu, ruohonleikkuu ja tietokoneohjelmien päivityskin.

Saunapuiden hakkuu on sekin kotityötä. Mutta itse saunominen, se on nautinto. Asiaan vihkiytyneimmille saunominen on monivaiheinen rituaali, mielentila ja rentoutumistapa. Siihen valmistaudutaan hakkaamalla puita ja odottelemalla, sillä lämmitys ottaa aikansa. Saunominen onnistuu itsekseen tai porukalla, sähkö- tai puukiukaan löylyissä, ruumista kurittaen vastalla tai vihdalla. Löylyttelyn lomassa ja jälkeen palaudutaan virvokkeita nautiskellen.

Saunominen on Teollisuusliiton jäsenille se toinen kaikkein mieluisimmista vapaa-ajanviettotavoista. Reilusti yli puolet jäsenkyselyyn vastanneista saunoo (69 %). Saunominen on eritoten liiton miesten mieleen. Fyysiset hikihommat maittavat muutenkin: yhtä usea (70 %) kertoo liikkuvansa, kuntoilevansa tai urheilevansa. Liikunta ja kuntoilu on liiton naisten ykkösharrastus. Lajien kirjo on melkoinen.

Kotimaan- ja ulkomaanmatkailu (47 %) kuuluvat teollisuusliittolaisten suosikkeihin. Monella liiton jäsenellä (45 %) on myös mökki, matkailuauto tai asuntovaunu omassa tai yhteiskäytössä. Kotona laitetaan ruokaa ja kotia myös sisustetaan innolla (45 %). Nämä ja monet muut harrastukset tai ajanviettotavat tuovat vaihtelua arkiseen puurtamiseen.

Teollisuusliittolaisten yleisimmät harrastukset

Monesti muihin vapaa-ajanviettotapoihin yhdistyy matkailu, varsinkin jos mökki on kauempana tai harrastetut lajit vaativat erikoisolosuhteita kauempanakin. Nuoret miesjäsenet kuvaavat tätä näin: ”Lumilautailu lähellä sydäntä. Siinä yhdistyy matkailu ja urheilu” (M 1977 puu) ja ”Laskettelua ja sen myötä matkustelua” (M 1997 tekno). Väistämättä festareilla, raveissa, koiranäyttelyissä, eri alojen kilpailuissa ja harrastajatapaamisissa käyvät tulevat hekin reissanneeksi.

Teollisuusliiton jäsenkyselyn tulokset ovat linjassa suomalaisia koskevien tutkimusten kanssa. Nimittäin Tilastokeskuksen vapaa-ajan osallistumista koskevan tutkimuksen mukaan työntekijäammateissa toimivien yleisimpiä vapaa-ajanviettotapoja olivat matkailu kotimaassa (70 %), ulkomaanmatkailu (50 %) ja mökkeily (40 %). Tosin kaikkein suosituinta oli lukeminen, joka teollisuusliittolaisten kohdalla oli enemmän naisten harrastus.

Alueelliset erot näkyvät

Alueelliset erot voivat vaikuttaa vapaa-ajanviettoon enemmän kuin arvaisikaan. Eräs nuori jäsen ilmaisee asian näin: ”Elokuvateatteria ei ole ja laivalle ei jouda” (M 1995 erityis). Alun perin tämä oli varmaankin vain toive voitosta, sillä Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneiden kesken arvotut elokuvasarjaliput ja risteilylahjakortit olisivat olleet vähemmän mieluisia kuin kännykkä.

Elokuvissakäynti on kuitenkin yksi suomalaisten lempiharrastuksista. Viimevuosien aikana sen suosio on vain kasvanut entisestään, lippuja myyty niin paljon, että jokainen pääsisi eläviin kuviin kerran tai pari. Vuoden 2020 alussa Suomessa oli yli 170 elokuvateatteria 130 paikkakunnalla. Joillakin paikkakunnilla kinoja oli useampia – ja toisissa ei sitä yhtäkään, sillä kuntia on yli 300.

Elokuvissakäynti ja television katsominen eivät erityisesti nouse jäsenkyselyyn vastanneiden suosikkeihin. Yksittäisiä mainintoja löytyy tietenkin useampia muiden kotoiluun viittaavien vapaa-ajanviettotapojen ohella. Kotoilulla tarkoitetaan vapaa-ajan viettoa kotona.

Liikkuva kuva ja digilaitteet näkyvät vastauksissa esimerkiksi näin: ”Viherkasvit, TV:n katselu ja loikoilu” (N 1984 tekno) ja ”Viherkasvit, sarjojen katselu, ystävien kanssa seurustelu” (N 1973 tekno), ”Twitter, elokuvat, tv-sarjat, ajankohtaisohjelmat, dokumentit” (M 1996 tekno) ja ”Elokuvat ja sarjat. Työmatkan äänikirjat” (M 1971 tekno).

Nuoren miehen mainitsema ”laivalle joutaminen” liittyy lohkaisuna ajankäyttöön. Siis siihen, että siirtyminen risteilylle voi merkitä muutakin kuin hauskanpitoa laineilla. Risteilyt vaativat kotimaanmatkailua, etenkin jos reissuun lähtee Pohjois- tai Itä-Suomesta. Silloin pitää varata vapaata, kuten muutenkin pidemmille ulkomaanreissuille lähtiessä.

Jollei minnekään jouda, niin voi olla vapaalla ja lomilla kotonaankin. Kautta vuosikymmenten suosituin lomanviettopaikka on suomalaisille ollut oma koti. Kotona voi olla rauhassa, eikä tarvitse tehdä mitään ihmeellistä. Tätä selittää sekin, että viikkojen mittainen lomailu muualla voi käydä turhan kalliiksi. Riippuu tietenkin myös ansaitun vuosiloman pituudesta, miten lomaillaan.

Näiden harrastusten suosiossa suurimmat alueelliset erot

Neljässä kartassa kussakin kuvataan sellaisia teollisuusliittolaisten vapaa-ajan harrastuksia, joissa alueittain on eniten eroa yleisyydessä. Kartoissa ei esitellä kaikkein suosituimpia harrastuksia, kuten liikuntaa ja saunomista. Niitä harrastetaan joka puolella Suomen niemeä yhtäläisesti.

Karttaa voi lukea näin: Mitä tummempi väri, sitä suositumpi harrastus. Alueen järjestysluku kertoo, monenneksi suosituin kyseinen harrastus on sillä alueella.

Alueellisia eroja löytyi eritoten tietokoneiden ja pelaamisen kohdalla. Tämä liittyy todennäköisimmin vastaajien alueen väestötiheyteen ja hyviin tietoliikenneyhteyksiin. Tummimmilla kolmella alueella sijaitsevat pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Tampereen kaupungit sekä myös Teollisuusliiton suuret ammattiosastot. Väestön muuttotilastoista selviää, että näille alueille muutetaan idästä ja pohjoisesta.

Toisessa kartassa kuvataan sitä, miten pohjoisessa ja idässä kalastetaan ja pilkitään. Kalajutut ovat liiton miesten juttuja. Eikä tässä kannata yhtään peitellä sitä, että Teno ja muut maan komeimmat lohijoet ja anteliaimmat muikkujärvet pakkaavat löytymään näiltä main. Kalastus on elämäntapa ja perinne toki muuallakin, verkot kun voi uittaa mereenkin.

Kolmas kartta paljastaa, missä ovat maan runsaimmat kirjastot. Ja sen lisäksi lukuintoisimmat teollisuusliittolaiset eli vanhemmat naiset. Vaikka erot eivät ole suuria, siitä kertoo samaa tummuusastetta oleva värikin alueittain, luetaan etelän ja lounaan isoilla alueilla eniten. Näyttää myös siltä, että koulutetut ja naiset ovat pakkautuneet näille seuduille, ja tässä tapauksessa eritoten liiton ahkeraan itseään sivistävät naiset.

Rakentaminen ja remontointi ovat perheellisten miesten unelma ja painajainen. Naputusta ja porausta kuuluu joka puolella, mutta kovaäänisimmin idässä ja pohjoisessa. Isoissa etelän kaupungeissa asutaan enemmän vuokralla ja tonttimaa on kortilla. Joten ykkös- tai kakkosasunnon voi pystyttää Saimaan vesistön, vuolaan Kymijoen ja Suomenlahden rannoille. Tummimmilta alueilta löytyy myös mukavasti puutavaraa, josta rakentaa oma ja jolla lämmittää sauna.

Vapaa-aika yksityistyy ja erikoistuu

Vapaa-ajan vietto on vuosikymmenten mittaan muuttunut yksityisemmäksi ja erityisemmäksi. Yksityisempi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi urheiluseuran joukkuetreenit tai valmiit ryhmämatkat eivät tunnu omilta. Niiden sijaan halutaan kuntoilla ja reissata itsekseen tai omalla porukalla. Ja yhä useampi haluaa oman huoneen, eikä vieraan kanssa jaettua majoitusta. Erityisyys puolestaan tarkoittaa sitä, että jokainen voi valita itselle sopivan vapaa-ajanviettotavan tai harrastuksen. Harrastevalikoimat ovat monenmoiset.

Syitä tähän kehitykseen on monia. Kuitenkin teknologian kehittyminen ja taloudellisen toimeentulon paraneminen ovat mahdollistaneet uudenlaisia vapaa-ajanvieton ja kuluttamisen tapoja. Joskus se on rahasta kiinni: ”Vähän jotain ilmaista, mitä keksii milloinkin” (M 1976 puu), mutta pienemmänkin summan voi sijoittaa tavalla tai toisella: ”Sijoittaminen ja markkinatalous” (M 1988 tekno) ja ”Osakesijoittaminen” (M 1982 puu) tai toinen ”Shoppailu” (N 1998 tekno)

Jäsenkyselyyn vastanneet teollisuusliittolaiset luettelevat tarkkaan omia harrastuksiaan ja erityisiä kiinnostuksen kohteitaan. Niitä ovat esimerkiksi ”Laitesukellus ja hevonen” (N 1977 tekno), ”Brassijujutsu ja lukkopaini” (M 1986 tekno), ”Roolipelit ja kirjoitustyö” (M 1987 tekno), ”Viinit ja ruoka” (N 1977 kemia) sekä ”Laskettelu, skeittaus, valokuvaus” (M 1999 puu).

Monet näistä vapaa-ajanviettotavoista vaativat erityistietoja ja -taitoja. Erityisestä harrastuneisuudesta kertoo tämäkin viisikymppinen kalamies: ”Uistelu merilohi, heittokalastus meritaimen, perhokalastus taimen harjus, jigikalastus ahven ja kuha, siian pohjaonginta” (M 1969 tekno). Siinä luetteloidaan kalastuksen kansalliset erikoisuudet.

Erityisyys voi tarkoittaa hauskanpitoa ”Koripallo, jalkapallo ja frisbeegolf” (M 1979 tekno) riippumatta siitä, pelataanko yksin vai muiden kanssa. Tiukimmillaan kyse voi olla myös yksilösuorituksesta ja kilpailusta: ”Kilpaurheilu” (M 1971 tekno), ”kilparatsastus” (N 1981 puu), ”Kilpakeilaaminen oman keilailuaseuran puitteissa” (M 1970 erityis), ”Kilpailen ja valmentaudun ratsastuksessa” (N 1976 kemia), ”Kilpa-autoilu (ralli)” (M 1973 tekno) ja ”Kilpa-ammunta” (M 1991 eritys).

Tutkimusten mukaan työn ja vapaan rytmittämä arki voi olla joko mielenkiintoista tai ikävystyttävää. Arki voi tuntua myös raskaalta. Ylipäätään arjen kiireen tunne on suomalaisilla yleistynyt, kun joutuu tekemään koko ajan liian monia asioita. Tähän vaikuttaa taatusti se, että moni asuu itsekseen, joten kaikki kotityöt ja muut tekemiset on hoidettava itse. Arjen toimien ja kiireiden kanssa painii moni suomalainen, sillä peräti 1,2 miljoonaa aikuista asuu yhden hengen taloudessa.

Aina 1960-luvulta asti televisio on viihdyttänyt yksinasuvia ja perheellisiä. Töllön valkean ääressä on noista ajoista istuttu kuin leirinuotiolla. 2000-luvulla televisiosta on tullut kuin radio, joka pauhaa auki taustalla. Katseenkiinnittäjiä ovat uudet mobiililaitteet eli kännykkä, tietokone ja tabletti. Niiden avulla jokainen voi muokata omat profiilinsa käyttötarkoitusten mukaan, tehdä ostoksia, hoitaa asiointia ja pitää yhteyttä toisiin. Yksityisesti.

Olisi väärin sanoa, että tietokoneiden ja kännyköiden vuoksi ollaan kuitenkaan yksin. Tai väittää, että suomalaiset eivät enää tapaa toisiaan tai kyläile. Kyllä keskustellaan ja ihastellaan uutta sohvaa tai venettä yhdessä, mutta yhä enemmän se tapahtuu uuden teknologian välityksellä. Tämä netissä tai mobiilisti tapaaminen on kuitenkin erilaista. Aivan kuten X-merkki tekstarissa ei säväytä yhtä mukavasti kuin oikea pusu.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaisista työntekijäammateissa toimivista yli puolet käytti mobiililaitteita ystävien, tuttavien ”tapaamiseen” ja sukulais- ja perhesuhteisiin. Lisäksi niitä käytettiin erilaisiin harrastuksiin. Tietokoneella tai kännykällä pelasi suomaisista duunareista lähes 60 prosenttia.

Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneista lähes puolet (44 %) käyttää vapaa-ajallaan tietokoneita ja pelaa tietokone- ja konsolipelejä.

Omat ja perheen ajat

”Nykyisessä uudessa työpaikassa saan enemmän vapaa-aikaa, eikä jatkuvaa ylityötä tarvitse tehdä” (N 1984 tekno) ja ”Tylsää ja monotonista työtä aivan liikaa. Luovuutta ei voi käyttää ollenkaan. Työajat huonoja. Työ vie liikaa päivästä” (M 1973 kemia). Esimerkiksi näin kuvaavat Teollisuusliiton jäsenkyselyyn vastanneet tilannetta, jossa työnteko vaikuttaa heidän vapaa-aikansa.

Jotkut ovat ratkaisseet sen vaihtamalla työtä: ”Nykyisessä uudessa työpaikassa saan enemmän vapaa-aikaa, eikä jatkuvaa ylityötä tarvitse tehdä” (N 1984 tekno). Toinen kolmekymppinen nainen kertoo tekevänsä osa-aikatyötä ja olevansa tyytyväinen: tätä ”työtä olen varmasti tehnyt näin kauan, koska se mahdollistaa yötyönä minulle vapaat illat, ja voin esimerkiksi mennä halutessani vaikka kampaajalle ihan mihin aikaan päivällä vain” (N 1986 erityis).

Alituinen kiire voi leimata omaa tekemistä ja perheen kanssa vietettyä aikaa. Kysyttäessä harrastuksista, viisikymppinen nainen vastaa, ettei harrasta ”oikeastaan mitään, arkiliikunta, töissä heiluminen ja kotityöt, joita riittää” (N 1970 puu). Suomalaisten vapaa-aika onkin tihentynyt, kun tekemistä on määrällisesti paljon. Tällöin akkujen lataaminen vapaa-ajalla voi oikeastikin tarkoittaa vain akkujen lataamista, sillä kännykät, tabletit, porakoneet, trimmerit ja monet muut vempaimet toimivat akkuvirralla. Siinä on johdoissa setvimistä.

Monilla riittää aikaa puolisolle ja lapsille. ”Mummoilua” harjoittaa useampi ja papatkin osallistuvat lastenlasten hoitamiseen ja ”kiusaamiseen” (M 1962 kemia). Moni auttaa omien tai puolison vanhempien hoitamisessa. Perheen ja suvun kanssa ollaan yhtä. Viisikymppiset miehet kertovat, miten perheen aikaa vietetään: ”Perheen kanssa yhteistä aikaa, kuten kuntosalia, moottoripyöräilyä sekä olemme paljon tekemisessä muutenkin” (M 1965 erityis) ja ”Perheen yhteiset harrastukset” (N 1969 puu).

Perhetilanne vaikuttaa myös vapaa-ajanviettoon. Kun kysyttiin harrastuksista, lapsiperheiden toimet poikkesivat pariskuntien ja yksinasuvien suosikeista. On muistettava, että tuloksia selittävät etenkin vastaajan elämänvaihe ja ikä, työllisyystilanne sekä huollettavien määrä. Toimeentulosta ja jaksamisesta kerrotaan tarkemmin syyskuussa ilmestyvässä neljännessä ”Ihmettelen miten voi jaksaa” -luvussa.

Lapsiperheiden vanhempia on jäsenkyselyyn vastanneista kaikkein eniten (45 %). Lastensa kanssa yksin tai puolisonsa kanssa asuvat harrastavat selvästi muita innokkaammin rakentamista ja remontointia. Jäsenkysely kertoo lisäksi, että kun perheessä on lapsia, eritoten mökkeily ja saunominen innostavat. Rakennusprojekteihin liittyvät nekin. Sen sijaan lukeminen sekä tietokoneet ja niillä pelaaminen jäävät perheellisillä vähäisemmäksi, kun yleisyyttä vertaa yksinasuviin ja pariskuntiin. Oletettavaa on, että ne ovatkin perheen lapset, jotka nettisurffaavat ja pelaavat.

Pariskunnat, joilla ei ole lapsia tai lapset ovat jo muuttaneet omilleen, on muita yleisemmin jokin lemmikkieläin. Matkailu on pariskunnilla yleisempää kuin muilla. Jäsenkyselyyn vastanneista pariskuntia on noin kolmasosa (31 %).

Kyselyyn vastanneista yksin asui neljäsosa (24 %). Heillä taas ei ollut yhtä yleisesti lemmikkieläimiä, joiden pitäminen voi olla hankalaa yksin. Vaikka yksinasuvista kolme neljäsosaa on miehiä, he eivät rakentaneet tai remontoineet perheellisiin miehiin verrattuna yhtä innokkaasti. Sen sijaan tietokoneiden ja moottoriajoneuvojen kanssa pelaaminen ja penkkiurheilu kiinnostavat heitä enemmän kuin muita. Yksinasuvien 18–35-vuotiaiden miesten ehdoton ykkösharrastus (78 %) oli tietokoneet ja tietokone- ja konsolipelit. Tämä ei ollut yllätys.

Työt rytmittävät viikkoja

Suomalaisia koskevien tilastojen mukaan vanhemmat viettävät yhä vähemmän aikaa lastensa kanssa. Tämä voi liittyä siihen, että työnteko syö osan yhteisestä perheen ajasta. Lisäksi työmatkoihin ja muihin päivän matkoihin kuluu yhä enemmän aikaa sekä lisäksi omat ja lasten harrastukset vievät oman aikansa. Vaikutusta on myös sillä, että eron tullessa lasten kanssa vietetty aika väkisinkin vähenee. Monilla vanhemmilla on epätyypillisten työaikojen vuoksi erilainen viikkorytmi kuin heidän lapsillaan.

Tutkimuksissa on todettu, että epätyypillisillä työajoilla on monenlaisia vaikutuksia suomalaisten ajankäyttöön, arkeen ja hyvinvointiin. Päivä- ja viikkorytmi murtuu erityisesti epäsäännöllistä vuorotyötä tekevillä. Puolisoilla voi myös olla eri vuorot: ”Kolmivuorotyö… kun olisi meno johonkin, ei aina pääse, kun on erilaiset työvuorot. Ei oikein mitään harrastusta pysty kunnolla toteuttamaan” (N 1966 puu).

Perheellisen vuoro- tai viikonlopputyötä tekevän voi olla hankala löytää yhteistä aikaa perheensä tai ystäviensä kanssa. Viikonloppuisin työskentelevillä lauantain ja sunnuntain erityisyys katoaa, jos säännöllinen viikkorytmi katoaa. Viikonlopputyö on hankalaa etenkin, jos perheessä on alakouluikäisiä lapsia. Tällöin ainakin toisen vanhemmista työskenneltävä viikolla arkipäivinä, koska koulua ei käydä vuoroissa.

Keskeytyvässä vuorotyössä viikonloput ovat vapaat, joten hoitopulmat jäävät ratkaistavaksi viikolla. Ilta- ja yövuoroa tekevien tilanne voi ottaa tiukalle, jos tarjolla ei ole kunnallista hoitopaikkaa vuorotyöläisten lapsille. Toisaalta alle kouluikäisten lasten kanssa vietetty aika voi lisääntyä, sillä vuorotöistä voi jäädä päiväseltään enemmän aikaa yhteiseen käyttöön. Eikä yhtään hullumpi juttu ole sekään, että vuorotyölisät kasvattavat talouskukkaron saldoa. Toki vain silloin, jos menot eivät haukkaa kaikkea.

Teollisuusliiton jäsenten harrastukset iän ja sukupuolen mukaan

Ainoa vahvasti erottava taustatekijä jäsenkyselyyn vastanneiden duunarimiesten ja -naisten vapaa-ajanvietossa on ikä. Sen vuoksi nelikentässä miehet ja naiset on jaoteltu tyypillisten vapaa-ajanviettotapojen osalta kahteen ikäryhmään (18–35-vuotiaat ja 36–65-vuotiaat).

Nuorimmat 18–35-vuotiaat miehet asuvat yleisimmin yksin. He ovat muita innokkaampia tietokoneiden käyttäjiä ja tietokone- ja konsolipelien pelaajia. He harrastavat kaikkein yleisimmin erilaisten moottoriajoneuvojen tuunaamista ja räpläämistä. Ja mikä parasta, näitä kaikkia voi harrastaa itsekseen tai kavereiden kanssa. 36–65-vuotiaat miesjäsenet ovat enimmäkseen perheellisiä. Heitä taas vie muita yleisemmin rakentaminen ja remonttihommat. On osaketta, taloa ja mökkiä, ja jos omat tulevat valmiiksi, niin kaverit tarvitsevat apua.

Nuorimmat 18–35-vuotiaat naiset asuvat yleisimmin yksin tai ovat parisuhteessa. Heillä on lemmikkejä muita yleisemmin. Kiinnostuksen kohteita ovat muita yleisemmin kodin sisustus ja ruoanlaitto sekä matkailu ja valokuvaus. Liiton jäsenistä 36–65-vuotiaat naiset lukevat kaikkein innokkaimmin. Heidät löytää myös muita yleisemmin hoitamasta pihoja ja puutarhoja tai metsästä poimimasta sieniä ja marjoja.