Perusduunari muiden joukossa –
1. Liitto pysyy jäsenten pulssilla
Teollisuusliitto täytti keväällä 2023 kuusi vuotta. Alkuvuosien kyselyikäisestä on vauhdilla kasvanut vahva toimija. Teollisuusliitto hallitsee työelämän pelisäännöt ja osaa solmia työehtosopimuksia peräti 35 eri sopimusalalla työskenteleville jäsenilleen. Tutkimustoiminnassaan Teollisuusliitto ei kysele kyselemisen ilosta, vaan liitto ottaa vaarin, reagoi tietoon ja parantaa toimintaansa tuotettuun tietoon pohjaten.
”Liitto pysyy jäsenten pulssilla.” (M alle 36 metalli). Näillä sanoilla kuvaa nuori metallialan työntekijä jäsentutkimuksessa kyselyyn vastaamisen merkitystä. Pulssi on mitä mainion sana kuvaamaan sitä, mitä kyselytutkimuksella mitataan: kunkin jäsenen erilaisia kokemuksia, asenteita ja näkemyksiä liittyen työelämään ja laajemmin yhteiskuntaan. Jotta Teollisuusliitossa ymmärrettäisiin paremmin jäsenten tilanteita ja tarpeita työpaikoilla.
Laaja jäsentutkimus toteutettiin nyt toisen kerran. Ajankohta osui alkuvuoteen ennen Teollisuusliiton liittokokousta, joka järjestettiin toukokuussa 2023 Tampereella. Oli sattuma, että samana keväänä pidettiin myös eduskuntavaalit. Jäsentutkimuksen kyselylomake oli pääosin sama kuin vuoden 2020 ensimmäisessä jäsentutkimuksessa, joka toteutettiin puolestaan vajaa vuosi vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.
Tässä raportissa luodaan yleiskuva teollisuusliittolaisten tilanteista työelämässä. Lisäksi kerrotaan, keitä teollisuusliittolaiset ovat ja mitä he ajattelevat. Yleiskuvaa muodostettaessa ei kuitenkaan unohdeta yksittäistä jäsentä, vaan perusduunarin ääni pääsee kuulumaan suorina lainauksina läpi raportin. Kaikki raportin lukujen otsikot ja koko tutkimusraportin nimi ovat lähtöisin suoraan jäsenten kyselyyn kirjoittamista vastauksista.
Tutkimusraportin nimenä on ”Perusduunari muiden joukossa” (M 36–45 metalli). Ihan perustavalliseksi duunariksi kuvaa itseään todella moni kyselyyn vastanneista, ei vain edellä lainattu nelikymppinen metallimies. Teollisuusliittolaiset mieltävät lähes poikkeuksetta kuuluvansa työväenluokkaan. Perusteluiksi tälle jäsenet nimeävät tulotasonsa, koulutuksensa, perhetaustansa ja asenteensa. Tässä muutama esimerkki perusduunariksi itseään nimittävistä, jotka kiinnittyvät työväenluokkaan:
Prosessoija Lasse Hynninen seuraa kiteenkasvatusprosessia Okmeticin piikiekkotehtaalla Vantaalla. KUVA: Sami Perttilä
Teollisuusliiton Jäsentutkimus 2023 -kyselyyn saatiin vastauksia erittäin runsaasti. Työelämän käytettävissä olevia vastaajia oli yhteensä 21 976. Vastausaktiivisuus oli noin 21,5 prosenttia, joka on sähköiselle kyselylle mainio. Verrattuna Teollisuusliiton Jäsentutkimus 2020 -kyselyyn on vastausinto kasvanut melkoisesti. Liiton ensimmäiseen jäsentutkimukseen vastasi 13 500 jäsentä, joka sekin oli paljon. Jäsentutkimus 2023 -kyselyyn vastasi noin 8 500 jäsentä enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.
Kyselyyn saatiin parisataa vastausta myös äskettäin eläköityneiltä tai entisiltä jäseniltä, joiden muuttunut status ei ollut vielä saavuttanut liittoa. Nämä vastaukset on jätetty pois analyysista. Muutama kyselylinkin kopiointiyritys havaittiin, mutta sähköinen kyselyjärjestelmä paljasti ne välittömästi. Ne päätyivät sähköiseen roskakoriin.
Jäsentutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tammi-helmikuussa 2023 auki ollut kysely sulkeutui ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Tutkimukseen kutsuttiin osallistumaan kaikki työelämän käytettävissä olevat Teollisuusliiton jäsenet, joiden sähköpostiosoite löytyi liiton jäsenrekisteristä. Kutsu osallistua ja linkki jäsenkyselyyn lähetettiin sähköpostitse lähes 102 150 jäsenelle. Tämä on noin 20 000 kutsua enemmän kuin alkuvuonna 2020 toteutetun liiton ensimmäisen jäsentutkimuksen otoksessa.
Operaattori Jukka Jaakkola Woikosken asetyylitehtaalla Mäntyharjulla. KUVA: Sami Perttilä
Duunarin ääni kuuluu
Tässä tutkimusraportissa suorat sitaatit ja lukujen nimet ovat peräisin jäsenten kirjoittamista avovastauksista. Kunkin sitaatin perässä on napakka koodi, jossa kerrotaan vastaajan sukupuoli (M tai N) ja ikäryhmä. Ikäryhmiä on neljä: alle 36-vuotiaat, 36–45-vuotiaat, 46–55-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.
Lisäksi suoran lainauksen perässä olevassa koodissa mainitaan ala, jonka piiriin vastaajan työpaikka kuuluu. Aloina käytetään tutkimusyksikön käyttämää jaottelutapaa toimialoista. Se perustuu Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008). Toimialaluokituksen avulla Tilastokeskus tilastoi taloutta, yrityksiä, ammatteja, palkkoja ja montaa muuta keskeistä asiaa koskevaa tietoa Suomessa.
Teollisuusliiton piiriin kuuluu kuusi päätoimialaa, jotka ovat metalli-, kemian- ja puutuoteteollisuus sekä muu teollisuus, alkutuotanto ja palvelulliset alat. Koodeissa ne näkyvät lyhenteinä metalli, kemia, puu, muu, alku ja palvelu. Esimerkiksi (M alle 36 metalli) kertoo, että vastaaja on alle 36-vuotias mies, joka työskentelee metalliteollisuudessa. Ja vastaavasti (N yli 55 muu) kertoo vastaajan olevan yli 55-vuotias nainen, joka työskentelee jollakin muulla teollisuudenalalla kuin kolmen suurimman teollisuusalan piirissä.
Seuraavasta taulukosta selviää tarkemmin koodissa käytetty lyhenne ja se, mitä teollisuusliittolaisten aloja kukin laajempi toimiala sisältää.
Hyvä tieteellinen käytäntö
Jäsentutkimus 2023 -kyselyaineisto on käsitelty, koodattu ja analysoitu hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen ja yksilönsuojaa kunnioittaen. Vastaajien nimet, osoitteet ja muut tarkat tunnistetiedot on poistettu aineistosta jo ennen tilastollista analyysivaihetta. Näin vastauksia ei voida yhdistää tiettyyn yksittäiseen jäseneen tai hänen työpaikkaansa. Vain koodi kertoo keskeiset taustamuuttujat.
Kun tutkimuksentekijät noudattavat hyvää tieteellistä käytäntöä, he ottavat vastaajat ja heidän näkemyksensä vakavasti. Ilo oli huomata, että myös jäsenet suhtautuivat jäsenkyselyyn myönteisesti ja täyttivät lomakkeen huolella. Jäsentutkimus on selvästi innostanut teollisuusliittolaisia kertomaan omista kokemuksistaan ja näkemyksistään. Kyselyyn vastanneiden antamien vastausten seikkaperäisyyden ja saadun palautteen perusteella selviää, että kysely on koettu arvokkaaksi ja siihen vastaaminen mieluisaksi.
Tuotantotyöntekijä Sergei Livandovski vetää lestiä Kuoman kenkätehtaalla Mikkelissä. KUVA: Sami Perttilä
Monen vastaajan vastauksista henkii vahva sitoutuminen ”meihin” eli liittoon ja teollisuusliittolaisiin, ja vastaukset on annettu punnitusti. Paneutumisesta kerrotaan muun muassa näin: ”Yritin vastata totuudenmukaisesti joka kysymykseen” (N yli 55 metalli), ”Ainakin olin rehellinen” (M 46–55 muu) ja ”Vastasin rehellisesti” (M 46–55 metalli). Kun asenne vastaamiseen on kunnossa, se vaikuttaa suoraan tuotetun tiedon luotettavuuteen.
Tutkimuksen tilastoaineisto koostuu kysymyskokonaisuuksista, joissa on annettu valmiina vastausvaihtoehdot. Lisäksi kyselylomakkeessa oli kymmenen kohtaa, joissa avovastauksissa pystyi kertomaan lisää omin sanoin. Mikäli työskenteli robotiikan kanssa, lisäselvityksiä sai kirjoittaa vielä muutaman lisää. Kyselyn lopussa pystyi antamaan palautetta vapaasti.
Vertailtavuuden vuoksi valmiit kysymyskokonaisuudet ovat samoja kuin vuoden 2020 ensimmäisessä jäsentutkimuksessa. Vertailtavuus tarkoittaa sitä, että voidaan havaita teollisuusliittolaisia koskevissa asioissa tapahtuneen muutos vuosien 2020 ja 2023 välillä. Tuohon ajanjaksoon mahtuu paitsi kolme koronavuotta myös Ukrainan sodan suorat ja välilliset vaikutukset teollisuusliittolaisten arkeen.
Vertailun avulla voidaan havaita myös pysyvyyksiä, toisin sanottuna asioita, jotka eivät muutu vuodesta toiseen. Riippuu tutkitusta asiasta, onko muutos tai pysyvyys hyvä vai huono asia. Näistä tuloksista raportoidaan tarkemmin jäsentutkimuksen elokuusta eteenpäin ilmestyvissä luvuissa. Tätä ensimmäistä lukua seuraavat luvut: 2. Palkalla pitäisi pystyä elämään, 3. Kaikki löysä on vedetty pois, 4. Meillä kaikki kuuluvat liittoon ja 5. Tilaan ja lähetän robotin matkaan.
Tiiminvetäjät Ville Viljamaa ja Eero Lempinen tarkastavat talvivaurioita Greenerin kohteessa Helsingissä. KUVA: Sami Perttilä
Luottamuksen kokemus
Jäsenten kyselyssä antama palaute vaihtelee sisällöltään laidasta laitaan. Kun yksi kysyy, missä on se kansalle kuuluva valta, niin toinen tiedustelee, missä on se muovinen liiton jäsenkortti. Huolenaiheita riittää ja motkotettavaakin.
Ärsyyntymiskynnys vaikuttaa olevan joillakin matalalla. Sähköisten kyselyjen osalta tiedetään, että kielteisten kommenttien kirjoittaminen madaltuu, kun ei vastaanottajaa näe kasvokkain kuten haastattelussa. Haistattelut ja vastaavat on otettu enemmänkin kansanperinteenä kuin ihon alle menevinä törkyinä. Niistä ei tässä tutkimusraportissa sen enempiä.
Osa epäili, ettei kyselyvastauksia oikeasti katso kukaan ja ettei kyselystä seuraisi mitään: ”Nämä vastaukset varmaan katoaa johonkin” (M 46–55 metalli) ja ”Meneeköhän nämä vastaukset suoraan roskakoriin?” (M yli 55 metalli). Moinen epäilys kertoo siitä, että luottamus liittoon oli jollakin tavoin hukassa tai koetuksella. Luultavammin on kyse laajemmasta luottamuspulasta erilaisiin instituutioihin, sillä instituutiohan suuri ja perinteikäs ammattiliitto on. Luottamuksesta kerrotaan enemmän syksyllä ilmestyvissä 4. ja 5. luvuissa. Tässä esimerkki sapekkaammasta palautteesta ja epäilyistä:
Kuitenkin tässä sitä ollaan kriittistenkin vastausten ääressä ”hillotolpalla” tai arkisemmin kahvikupin ääressä. Seuraavaan toiveeseen on tartuttu: ”Toivottavasti edes joku lukee näitä” (M yli 55 metalli). Jäsentutkimus 2023 -kyselyn ovat toteuttaneet tutkimuspäällikkö Anu-Hanna ja erikoistutkija Sami, jotka työskentelevät Teollisuusliiton tutkimusyksikössä. Tämä kahden tiimi on lukenut kaikki avovastauksiin kirjoitetut toiveet, huolet ja muut kommentit. Luottamuksellisella ja vasta sen jälkeen, kun kaikki vastaajan henkilöön liittyvät tunnistetiedot on poistettu datasta.
Luottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että kun raportissa siteerataan vastaajien omia sanoja, se tehdään ilman tarkkoja tunnistetietoja. Tällöin yksittäistä vastaajaa tai hänen työpaikkaansa ei ole mahdollista tunnistaa, kuten tästä raportista löytyvistä suorista lainauksista voi havaita. Mitään tunnistetietoa ei kerrota. Vastaajien kokemus kyselyyn vastaamisesta myös jakaa tältä osin tuntemuksia:
Tuotantotyöntekijä Kirsi Saaristo esikokoaa junanäyttöjen osia Telesten tehtaalla Forssassa. KUVA: Sami Perttilä
Tilastollisessa tutkimuksessa juuri erilaiset taustamuuttujat auttavat analyysissa, kun analysoidaan suuria määriä kyselyvastauksia. Taustamuuttujien avulla selvitetään, mikä on tyypillistä tai yleistä esimerkiksi tietyillä toimialoilla tai tietyn ikäisille liitonmiehille ja -naisille. Taustamuuttujien avulla arvioidaan myös tulosten yleistettävyyttä.
Taustamuuttujilla tarkoitetaan tässä jäsentutkimuksessa vastaajan ikää, sukupuolta, koulutustasoa, kotipaikkakuntaa, perhe- ja elämäntilannetta, sopimusalaa, työmarkkina-asemaa ja työpaikan kokoa. Osa näistä taustatiedoista saadaan tutkimuskäyttöön suoraan jäsenrekisteristä. Osasta taas on kysytty tutkimuslomakkeessa erikseen.
Taustatietojen avulla selviää, että Jäsentutkimus 2023 -kyselyyn vastanneet edustavat sangen mukavasti teollisuusliittolaisia pienoiskoossa. Naisjäsenet ovat vastanneet kyselyyn hieman miesjäseniä yleisemmin ja vanhemmat jäsenet nuoria yleisemmin.
Jäsentutkimuksen palkinnot ja niiden saajien kotipaikat
Motivaatio vastata jäsenkyselyyn kasvoi osalla, kun palkinnot tuntuivat tavoittelun arvoisilta. Vastaajien kesken arvottiin kelpo palkintoja, ja moni kirjoittikin palautteeseen toivovansa voittoa kohdalleen: ”Vastasin kyselyyn ihan vaan palkinnon toivossa” (M yli 55 puu) ja ”Vaimo tarvis uuden puhelimen” (M alle 36 muu).
Metallialalla työskentelevä jäsen epäili, että palkintojen arvonta olisi huijausta. Hän kirjoitti palautteessaan: ”Eiköhän ’palkinnot’ ole jo jaettu kavereitten kesken… ei ainakaan ole yhtään luottoo siihen, että kukaan niitä näkee” (M 36–45 metalli). Pieleen meni veikkaus, lottokone toimi.
Jäsentutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin 15 palkintoa. Arvonta suoritettiin kaikkien reilun 20 000 vastaajan kesken. Satunnaislukugeneraattori arpoi jokaiselle vastanneelle ensin järjestysluvun 1. ja 22153. väliltä. Tämän jälkeen generaattorin avulla arvottiin 15 järjestyslukua. Niiden avulla löytyivät voittajat palkinnoille.
Voitot osuivat useampaan maakuntaan, mutta erityisen onnekkaita olivat oululaiset. Nimittäin Ouluun meni peräti kolme palkintoa. Kaikille palkinnonsaajille voittouutinen ilmoitettiin henkilökohtaisesti.
Pääpalkinnot, 500 euron arvoiset älypuhelimet, menivät iloisesti yllättyneille voittajille Nastolaan, Ouluun ja Lietoon. ”Ikinä en ole voittanut mitään”, totesi yksi pääpalkinnon voittajista ja aivan yhtä yllättyneitä olivat muutkin. Toinen uuden älykännykän omistajista kertoi, että ”voiton ajoitus aivan täydellinen minulle”. Tarpeeseen tuli.
Toisena palkintona arvottiin kaksi 200 euron arvoista urheilukelloa. Arpaonni osui sattumalta tuplasti Pohjois-Savoon: voittajat asuvat Kiuruvedellä ja Leppävirralla. Voittajat saivat valita useammasta vaihtoehdosta itselleen mieleisen älylaitteen. Lisäksi arvottiin kymmenen 150 euron arvoista S-lahjakorttia. Lahjakortit postitettiin voittajille eri puolelle maata: Kotkaan, Vantaalle, Mynämäkeen, Pyhäntään, Teuvalle, Isojoelle, Turkuun, Kiiminkiin ja kaksi kappaletta Ouluun.
Vastanneiden toimiala, sukupuoli, vastauskieli ja työmarkkina-asema (N=21 976)
Kyselyyn vastanneet alueittain ja toimialoittain (N=21 976)
Perusduunareita on moneksi
Teollisuusliiton jäsenet työskentelevät yleisimmin metalliteollisuudessa, joten metalliväeltä vastauksia oli yli puolet kaikista vastauksista. Kemianteollisuudessa työskenteleviä oli vastaajista reilu kymmenesosa (13 %) ja puutuoteteollisuudessa työskenteli lähes yhtä moni (11 %). Muussa teollisuudessa ja palvelullisilla aloilla työskentelevien vastaajien osuus oli molemmissa vajaa kymmenesosa (8 %). Alkutuotannossa työskentelevien vastaajien osuus oli pienin (4 %).
Vastauksia jäsenkyselyyn saatiin eri puolilta Suomea, eniten suurimpien pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun alueiden ammattiosastojen jäseniltä. Kyselyyn ovat naisjäsenet vastanneet miehiä aktiivisemmin: jäsenistössä naisia oli 19 prosenttia, kyselyvastaajissa 23 prosenttia. Kysely on näin ollen aktivoinut naiset ja etenkin nuoremmat naiset vastaamaan. Enemmistö kyselyvastaajista on kuitenkin miehiä (77 %).
Vastaajien työmarkkina-asemaa tarkasteltaessa selviää, että heistä on työssä enin osa. 85 prosenttia teki vastaushetkellä palkkatyötä, ja lähes joka kymmenes oli joko työttömänä (7 %) tai lomautettuna (2 %). Loput vastaajista olivat työmarkkinoiden ulkopuolella: sairauslomalla, perhevapaalla tai vuorotteluvapaalla (yht. 3 %) tai opiskelemassa (2 %).
Vastaajista enemmistö (79 %) on suorittanut peruskoulun. Tämä kertoo suurten ikäluokkien eläköitymisestä, sillä yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä oli enää kansakoulun suorittaneita (13 %). Nuoremmissa ikäluokissa joidenkin harvojen kansakoulupohja selittyy sillä, että se on suoritettu jossakin muussa maassa. Ylioppilastutkinto on melko usealla (17 %) suoritettuna.
Perustason koulutuksen jälkeen perusduunarit ovat jatkaneet opintojaan yleisesti (88 %). Tavallisimmin oli suoritettu ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto (71 %). Ammatillisen jatkotutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli lähes kymmenesosa (8 %). Myös opistotason tutkintoja oli suoritettu (4 %). Analyysista selviää, että mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä todennäköisemmin hänellä on ammattitutkinto.
Perus- tai kansakouluun opintonsa päättäneitä oli vastaajista kymmenesosa (10 %). Kun katsotaan perustasolle opintonsa päättänyttä, niin yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä tämä oli yleisintä (14 %). Kaikkein ikääntyneemmät naisjäsenet ovat todennäköisimmin ilman minkäänlaista ammatillista tutkintoa. Kyselyyn vastanneista naisjäsenistä melko monella (13 %) koulunkäynti oli jäänyt perustasolle, miesjäsenten kohdalla tämä ei ollut yhtä yleistä (9 %).
Osa jäsentutkimuksen vastaajista oli suorittanut korkeakoulututkinnon (4 %) tai yliopistotutkinnon (2 %), ja osalla olivat opinnot näissä opinahoissa jääneet kesken (2 %). Naisista kymmenesosa (10 %) oli suorittanut korkeimman tason tutkinnon, miehistä selvästi harvempi (5 %). Ikäryhmittäisessä vertailussa selviää, että mitä nuorempi vastaaja on, sitä yleisemmin hänellä on korkeatason koulutus.
Tuotantotyöntekijä Emma Korhonen kokoaa metsästyskiväärejä Sakon asetehtaalla Riihimäellä. KUVA: Sami Perttilä
Teollisuusliiton tyypilliset jäsenet ikäryhmän ja sukupuolen mukaan
Jäsenkyselyyn vastanneiden keski-ikä on noin 46-vuotta. Tämä on reilun vuoden verran enemmän kuin koko jäsenistössä. Kaikkein tyypillisin jäsen onkin keski-ikäinen mies, joka työskentelee metallialalla. Tulos on sama kuin vuoden 2020 jäsentutkimuksessa. Seuraavassa taulukossa esitellään lähemmin tyypilliset liitonmiehet ja -naiset ikäryhmittäin. Taulukosta löytää taatusti omanikäisten luokka- ja työtovereiden nimiä, ellei peräti omansakin.
Jäsentutkimushankkeen toteutus
Tekstit: Anu-Hanna Anttila
Valokuvat: Sami Perttilä
Taulukot ja kuviot: Sole Lätti ja Sami Myllyniemi
Sivun toteutus: Jonne Kivinen
Kyselytutkimuksen toteutus: Anu-Hanna Anttila ja Sami Myllyniemi
Jäsentutkimusta koskevissa kysymyksissä voit ottaa yhteyttä tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttilaan, [email protected].