Viikoittaisen vapaa-ajan toteutuminen
Työtuntijärjestelmä tulee laatia ennakolta ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu työehtosopimuksen mukaiseen säännölliseen määräänsä. Työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä myös säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen. Näiden perusteella voidaan tarkastaa, mm. miten lain tarkoittamat päivittäiset, vuorokautiset ja viikoittaiset lepoajat sekä työehtosopimuksen edellyttämä keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 19.4 kohdan ja työ-aikalain 31 §:n pääsäännön mukaan työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen.
Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjaksona aikana ja keskeytymättömässä vuorotyössä enintään 12 viikon ajanjaksossa siten, että se on vähintään kuitenkin 24 tuntia viikossa. Tällaisesta järjestelystä tulee ilmoittaa etukäteen viikkovapaan pääsäännössä mainitun periaatteen mukaisesti ja mahdollistaa säännöllisen työajan myös kuudelle päivälle työviikon aikana.
Työaikalain perustelujen mukaan viikkolevon tulee käydä välillisesti ilmi työvuoroluetteloon merkittävistä säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdista. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan työvuoroluetteloa vastaava käsite on työtuntijärjestelmä.
Näin se aika, mikä ei ole työtuntijärjestelmän mukaan merkitty säännölliseksi työajaksi, on päivittäistä ja vuorokautista lepoaikaa sekä viikoittaista vapaa-aikaa. Näin esimerkiksi työtuntijärjestelmään merkittyinä työpäivinä poissaolo oman sairauden tai sairaan lapsen hoidon aikana ei katsota viikoittainen vapaa-aika toteutuneen. Työaikalain ja työehtosopimuksen mukaan työntekijällä tulee olla etukäteen tieto siitä, toteutuuko viikoittainen vapaa-aika vähintään 24 tai 35 tunnin pituisena ajanjaksona.
Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen
Jos etukäteen laaditusta työtuntijärjestelmästä poiketaan siten, että työntekijän viikoittainen vapaa-aika ei toteudu työtuntijärjestelmästä ilmenevästi keskeytymättömänä 35 tunnin vapaana, vaan vapaa olisi tarkoitus toteuttaa keskimäärin 35 tunnin viikkovapaana, on työnantajan ilmoitettava tästä työntekijälle ennakolta, viimeistään ennen viikkovapaana tehtävää työntekoa. Jos viikkovapaan aikana työ on samalla sunnuntaityötä tai ylityötä, ei edellä mainittu järjestely vaikuta sunnuntaityökorvaukseen tai ylityölisän maksamiseen.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20.10 luvun mukaan työntekijälle ilmoitetaan viikkovapaan keskimääräistämisestä henkilökohtaisesti. Ilmoituksen saatuaan työntekijällä on mahdollisuus päättää, ottaako hän vastaan viikkovapaan ajaksi tarjotun työn edellä mainituin viikkovapaan järjestelyä koskevin ehdoin vai toteutuuko viikkovapaa ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti.
Viikkolepo voidaan antaa työviikkojen vaihteessa sellaisena yhtämittaisena jaksona, joka sisältyy osaksi kahdelle työviikolle. Viikkolevon yhdenjaksoisesta vapaa-ajasta on sijoituttava suurin osa sille työviikon ajankohdalle, jona viikkovapaa olisi viimeistään ollut annettava ja jonka työviikon viikkolevosta on kysymys. Työneuvoston lausunto TN 1262–90 ottanut myös asiaan kantaa.
Viikoittaisen vapaa-aikana tehdyn työn korvaaminen
Työaikalain 32§:n ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20.10 luvun mukaan työntekijälle on korvattava viikoittaisen vapaa-ajan aikana tehtyyn työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa, yhtä pitkällä ajalla kun hän ei ole saanut viikoittaista vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua viikoittaisena vapaa-aikana tehdyn työn tekemisestä, ellei toisin sovita.
Viikoittaisen vapaa-ajan saamatta jääminen on ensisijaisesti korvattava lyhentämällä hänen työaikaa edellä kuvatulla tavalla. Menetetty viikkovapaa voidaan sopia korvatavaksi myös siten, että se maksetaan rahakorvauksena.
Rahakorvaus suoritetaan yhtä monelta tunnilta kuin työntekijän ei ole viikkovapaata saanut. Työehtosopimuksen 20.10.3 luku määrittelee rahakorvaukseksi 100 % keskituntiansiosta.
Viikkovapaakorvauksen laskentaperuste
Työehtosopimuksen 20.10.1 luvun mukaan viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon siltä ajalta olevat työtunnit, jonka aikana viikoittainen vapaa-aika olisi viimeistään pitänyt antaa. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä, jatkuvassa kaksivuorotyössä ja jatkuvassa päivätyössä laskentaan otetaan huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut viimeisen työtuntijärjestelmän mukaisen vapaapäivänä töissä.
Esimerkkejä viikkovapaakorvauksen toteutuksesta
Päivätyö säännöllinen viikkotyöaika 40 tuntia
ma | ti | ke | to | pe | la | su | |
Työtuntijärjestelmä | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | vapaa | vapaa |
Toteutunut työaika | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Vuorokautinen ylityö | |||||||
Viikoittainen ylityö | 8 | 8 | |||||
Viikkovapaakorvaus | 8 |
Keskeytymätön 3-vuoro säännöllinen viikkotyöaika 40 tuntia
ma | ti | ke | to | pe | la | su | |
Työtuntijärjestelmä | 8 | 8 | vapaa | vapaa | 8 | 8 | 8 |
Toteutunut työaika | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 | 8 |
Vuorokautinen ylityö | |||||||
Viikoittainen ylityö | 8 | 8 | |||||
Viikkovapaakorvaus | 8 |
Kauno Koskela
sopimusvastaava, Teknologiasektori