Vuosiloma ja lomapalkka
Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan
Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja Teollisuusliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista.
Loman
|
||
Kuukausipalkka |
Tunti- ja suorituspalkka |
|
|
14 päivän sääntö – sopimuksen mukaan kaikkina kuukausina väh. 14 päivänä työskentelevät |
– loman ajalta normaali kk- tai viikkopalkka – säännöllisesti maksettavat lisät |
– keskipäiväpalkkaan ja kertoimeen perustuva laskentatapa |
|
35 tunnin sääntö – sopimuksen mukaan vähintään yhtenä kuukautena alle 14 päivää ja vähintään 35 tuntia työtä tekevät |
– loman ajalta normaali kk- tai viikkopalkka – säännöllisesti maksettavat lisät |
– 9 / 11,5 % loman ansaintavuoden palkkasummasta – palkkapohjan laskennallinen korjaus tietyiltä poissaoloilta (perhevapaa, sairaus, kuntoutus, lomautus) |
|
– kaikkina kuukausina alle 35 t työtä tekevät – kotityöntekijät – työnantajan perheenjäsenet, jos ei muita työntekijöitä |
– lomakorvaus 9 / 11,5 % ansaintavuodelta työssäoloajalta maksetuista palkoista – palkkapohjan laskennallinen korjaus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta |
– lomakorvaus 9 / 11,5 % ansaintavuodelta työssäoloajalta maksetuista palkoista – palkkapohjan laskennallinen korjaus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta |
14 päivän sääntö
Vuosiloman pituus määräytyy pääsääntöisesti 14 päivän säännön mukaan.
Vuosiloma määräytyy loman ansaitsemisperiaatteen mukaisesti:
a) Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
b) Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta 14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne päivät, jolloin työstä poissaolo on vuosilomalain tai työehtosopimuksen mukainen työssäoloveroinen päivä.
Loman pituutta laskettaessa on huomioitava, että mahdollinen puolikas lomapäivä on annettava täytenä lomapäivänä.
35 tunnin sääntö
Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi huomioitavaa päivää lomanmääräytymiskuukaudessa tai vain osassa kalenterikuukausista on 14 päivää, katsotaan 35 tunnin säännön mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.
Niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät sopimuksen mukaisesti alle 14 päivää ja alle 35 työtuntia kuukaudessa, on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on ollut työsuhteessa.
Vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan
Kuten vuosiloman pituus myös vuosilomapalkka perustuu ansaintaperiaatteeseen.
Teknologiasektorin sopimusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa lomapalkan laskentatavasta. Sopimus on yksiselitteinen ja määrittelee tarkasti, miten työntekijän lomapalkka ja lomaraha lasketaan sekä maksetaan.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen lomapalkkasopimus määrittää:
Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on 14 päivän säännön mukaan keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka (hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta) jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
Työssäolon veroiset päivät toistaiseksi olevan lomautuksen yhteydessä
Vuosilomalain 2 luku 7 §:n mukaan vuosilomaa määrättäessä työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä työtä suorittamasta lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.
Tilapäiset työssäolopäivät katkaisevat vuosilomalain 2 luvun 7 § 7 kohdassa tarkoitetun 30 työpäivän laskennan ja työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso.
Lomautus enintään 90 päivää
Jos määräaikaisen lomautuksen aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolonveroista 30:n työpäivän ajalta.
Jos ennen työn aloittamista ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen, katsotaan lomautuksen keskeytyneen.
Vuorolomautus
Jos työnteko on estynyt lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolonveroista aikaa enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) jälkeen, aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen.
Työaikajärjestelyn on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan. Jos työaikajärjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen kuuluvat työssäolojaksot eivät katkaise kuuden kuukauden määräajan kulumista.
Jos ilmoitetun vuorolomautuksen lomautusjakson aikana käydään töissä, alkaa kuuden kuukauden ajan laskeminen uudestaan.
Vuosilomapalkkaan lasketaan:
- työssäoloajan palkka
- sunnuntaityön peruspalkka (sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus)
- palvelurahat
- työajan lyhennyksen korvaus
- tulospalkkio
- vuorotyö- ja muut lisät
Vuosilomapalkkaan ei lasketa:
- vuosiloma-ajan palkkaa eikä lomarahaa
- varallaolokorvausta
- palvelusvuosilisää
- arkipyhäkorvausta
- hätä- ja ylityökorvausta
- sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa.
Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kertomalla lomakeskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella.
Lomapäivien lukumäärä ja kerroin:
2 16,0
3 23,5
4 31,0
5 37,8
6 44,5
7 51,1
8 57,6
9 64,8
10 72,0
11 79,2
12 86,4
13 94,0
14 101,6
15 108,8
16 116,0
17 123,6
18 131,2
19 138,8
20 146,4
21 154,4
22 162,4
23 170,0
24 177,6
25 185,2
26 192,8
27 200,0
28 207,2
29 214,8
30 222,4
Esimerkiksi työntekijälle, jolla on 30 päivän lomaoikeus, lasketaan lomapalkka 30 päivän kohdalta, vaikka kesällä pidetään 24 päivää ja loput 6 päivää talvella.
Vuosilomapalkka 35 tunnin säännön mukaan
Vuosilomapalkka on 9 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti alle vuoden ja 11,5 prosenttia, jos työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Prosenttimääräisesti muodostuva vuosilomapalkka lasketaan lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä tehdyn työajan palkasta, sunnuntaityön peruspalkka, sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus, palvelurahat, vuorotyö- ja muut lisät, tulospalkkio, työajan lyhennyskorvaus, laskentaan ei huomioida hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Palkkaan lisätään laskennallisesti perhevapaasta, sairaudesta, kuntoutuksesta, karanteenista ja lomautuksesta johtuvalta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään vuosilomalain 7 §:n 3 momentissa säädetyltä ajalta.
Viikko- ja kuukausipalkkalaiset muutostilanteessa
1) Vuosilomapalkan laskentasääntö muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana hänen siirtyessään kokoaikatyöstä
- osittaiselle sairaslomalle
- osa-aikaeläkkeelle
- osatyökyvyttömyyseläkkeelle
- osittaiselle hoitovapaalle
- sopimukseen perustuvalle muulle lyhennetylle työajalle.
Koskee vastaavasti myös tilanteita, joissa työntekijä palaa osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön.
Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan prosentteina (9 % tai 11,5 %) lomanmääräytymisvuoden palkasta, jotta lomapalkka vastaa loman ansainta-ajan palkkaa.
Edellä mainittu ei koske osa-aikaista lomautusta jossa päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty.
2) Jos työntekijän työaika muuttuu vasta lomanmääräytymisvuoden (31.3.) päättymisen jälkeen, ennen loman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan ja sitä vastaavan viikko- tai kuukausipalkan mukaan. Käytännössä siis ennen työajan muutosta olleen palkan perusteella. Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan.
Vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen vuosiloman alkamista. Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkanmaksupäivinä vuosiloman aikana. Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
Lomaraha
Lomaraha on puolet työntekijän lomapalkasta.
Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä ja puolet sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön. Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman viimeisenä päivänä.
Työntekijä voi sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta vastaavaksi palkalliseksi vapaaksi, jos työpaikan pääluottamusmies on tehnyt asiasta kirjallisen sopimuksen työnantajan kanssa. Kehyssopimuksessa olisi hyvä olla mainittuna, lomarahan palkan maksuajankohta, lomarahavapaan ajankohdan mahdollinen muuttaminen ja työkyvyttömyyden vaikutus lamarahavapaaseen.
Kun työntekijä päättää työsuhteensa vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen tai määräaikainen työsopimus päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta, mutta ei viimeisen kesken jääneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä.
Pelti- ja teollisuuseritysalalla maksetaan lomaraha aina myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä ja lomarahaa ei voi sopia vastaavaksi vapaaksi.
Lomakausi ja vuosiloman antaminen
Työnantajan on annettava kesäloma 2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan talvilomana lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja 30.4. välisenä aikana.
Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työnantaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä saa vuosilomansa aikana tehdä ammattiinsa kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä. Jos loma kuitenkin jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan olla vähintään 12 arkipäivän pituinen.
Työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen.
Kolme lomapäivää tai sitä lyhempää lomaa ei saa sijoittaa työtuntijärjestelmän mukaiselle vapaapäivälle ilman työntekijän suostumusta.
Vuosiloma ei ilman työntekijän suostumusta saa alkaa työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen.
Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä annetaan työntekijälle vähintään 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana ellei paikallisesti toisin sovita.
Sairastuminen loman aikana
Vuosilomalakia on muutettu niin, että työntekijän sairastuessa vuosiloman aikana oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen ja ne voivat koostua eri työkyvyttömyystapauksista. Omavastuupäivät koskevat kuitenkin vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa ja omavastuu tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana.
Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosilomaansa taikka hänen tiedetään tulevan määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi, tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä sairastuttuaan.
Jos työntekijällä on kertynyttä lomaa 30 päivää ja on ehtinyt aloittaa vuosilomansa ennen sairastumista ja hän pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin työnantajalle syntyy oikeus katsoa sairauspäivistä enintään 6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi.
Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa sairauden perusteella, on työnantajalla oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista työkyvyttömyystilanteista.
Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia, mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan.
Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät
Euroopan unionin työaikadirektiivin ja tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan työntekijällä on oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan myös silloin, kun työntekijälle ei työkyvyttömyyden vuoksi ole kertynyt vuosilomaa. Näin vuosilomalakiin lisättiin määräys vuosilomaa täydentävistä lisävapaapäivistä, joka tuli voimaan 1.4.2019.
Jos työntekijälle ei ole kertynyt sairaudesta, tapaturmasta tai lääkärin määräämästä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana vähintään 24 lomapäivää, on työntekijällä oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin siten että, 24 vuosilomapäivän vähimmäisvaatimus täyttyy. Oikeutta lisävapaapäiviin tarkastellaan lomanmääräytymisvuoden lopussa.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan lisävapaapäivältä maksetaan korvausta tuntipalkkalaiselle vuosineljänneksen lasketulla keskituntiansiolla ja kuukausipalkkalaiselle päiväkorvaus jakamalla kuukausiansio jakajalla 25. Kuukausipalkkalaiselle huomioidaan palkanosat, jotka liittyvät työntekijän työsopimuksen nojalla kuuluviin työtehtävien suorittamiseen ja joiden suorittaminen jatkuu lisävapaapäivien aikana, tämä on otettava huomioon korvausta laskettaessa.
Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisee poissaolojakson väliin sijoittuvat sellaiset työpäivät tai tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen, josta kertyy lomapäiviä. Yhdenjaksoisuutta ei kuitenkaan katkaise osasairauspäivärahalla työskentely, vuosiloma sijoittaminen päällekkäin sairausloman kanssa ja äitiys-, isyys tai vanhempainvapaa.
Jos työsuhde päättyy kesken lomanmääräytymisvuoden tai työkyvyttömyyden 12 kuukauden enimmäiskesto täyttyy kesken lomanmääräytymisvuoden ja työntekijällä on oikeus lisävapaapäiviin, hänelle lasketaan suhteellinen osuus 24 lomapäivästä. Laskenta tehdään siten, että poissaloajan kalenteripäivien määrä jaetaan lomanmääräytymisvuoden kalenteripäivillä ja kerrotaan luvulla 24. Laskennassa sovelletaan normaaleja pyöristyssääntöjä ja lisävapaapäivät ovat aina kokonaisia päiviä.
Lisävapaapäivien antamiseen ja maksettavaan korvaukseen noudatetaan vuosilomaa koskevia määräyksiä.
Kari Lähteenmäki
Teollisuusliitto / teknologiasektori