Pakkanen, siitä suomalainen tykkää

Aina ei ole mahdollista työskennellä lämpimissä tiloissa, mikä on suojaimille iso haaste.

Elämme parhaillaan kylmiä kuukausia. Ulkolämpötila vaihtelee Pohjois-Suomen yli kolmenkymmenen asteen pakkasen ja etelän plussa-asteiden välillä.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työpaikan lämpöolosuhteiden terveysriskit. Arvioinnissa mahdollisesti esiin tulleet kylmyyden tai vetoisuuden aiheuttamat haittatekijät tulee poistaa, mikäli mahdollista. Jos niiden poistaminen ei jostain syystä onnistu, on työnantajan arvioitava haitan merkitys työntekijän terveydelle. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna työterveyshuoltoa.  Tämän jälkeen työntekijä pitää suojata henkilökohtaisilla suojaimilla.

Koska altistutaan kylmälle

Kylmyys ja pakkasen purevuutta lisäävä viima kiusaavat monia työntekijöitä talvikaudella. Altistumista kylmälle esiintyy ulkotöissä.

Kylmälle altistutaan lähes kaikissa sopimusalojemme töissä. Käytännössä kylmälle altistutaan, jos työskennellään alle + 10 °C:n lämpötilassa. Kymmenen asteen lämpötila ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Viima, sade ja ilman kosteus vaikuttavat merkittävästi altistumiseen.

Tyynellä ilmalla, ei pakkanen välttämättä tunnu iholla kovin epämiellyttävältä. Toisaalta pienikin pakkanen yhdistettynä kovaan viimaan voi jo altistaa paleltumille.

Kuormitus kylmässä

Fyysisessä kuormituksessa voimakas kylmäaltistus aiheuttaa yleisesti hengitystieoireita ja vaikeuttaa hengitystä. Kylmyys voi aiheuttaa paleltumia sekä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä kohtalokkaasti. Esimerkiksi runsaan lumentulon seurauksena tehtävillä raskailla lumitöillä, kuten lumen kolaamisella, on todettu yhteys lisääntyneisiin sydänkuolemiin.

Vuosia jatkuneessa kylmäaltistuksessa näyttää erityisesti nivel- ja lihasvaivoja kehittyvän enemmän kuin vastaavassa työssä lämpimässä. Kylmän haitat korostuvat raskaissa töissä: voimakas kylmäaltistus työssä heikentää lihasten toimintakykyä.

Työn suunnittelun merkitys korostuu kylmässä työskentelyssä. Työ kannattaa pyrkiä jaksottamaan mahdollisimman pieniin jaksoihin, jolloin altistus jää kohtuulliseksi. Se edellyttää tietenkin, että työntekijällä on mahdollisuus siirtyä lämpimään tilaan tauon ajaksi.

Työntekijän kannalta tärkein keino suojautua kylmyydeltä on riittävä ja asianmukainen vaatetus kerrospukeutumisen periaatteiden mukaan. Lain mukaan työnantajan on kustannettava tarvittavat suojavälineet. Kylmässä työskentelevälle on syytä kustantaa myös kunnolliset alusasut.

Miten kylmältä suojaudutaan

Ihoa vasten puetaan lämmin, hikeä läpäisevä kerros. Materiaaleista villa on todettu hyväksi, samoin niin sanotut tekniset, liikuntaan tarkoitetut alusasut. Puuvillaista alusvaatetusta ei kannata käyttää, sillä se on kastuessaan kylmä ja epämiellyttävän tuntuinen. Päällimmäisenä käytetään tuulen- ja vedenpitävää vaatetusta. Näiden väliin puetaan välikerroksia tarpeen mukaan.

Pään suojaaminen on erittäin tärkeää, sillä pään kautta voi haihtua kovassa pakkasessa jopa 80 prosenttia kehon tuottamasta lämmöstä. Myös kehon ääreisosien, kuten sormien ja varpaiden, suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Lähde: Työsuojeluhallinto